IRC-Galleria

Tein joulutorttuja, söin liikaa.
Huono olo :(

oli hyvää!

TORTTUTAIKINALEVYÄ

Leilan kanssa tehtiin torttuja perjantain pippaloita varten ja leipomisestahan jää yli niitä semmoisia pieniä siivuja voitaikinaa. Noh, teinpä niistä sitten pallon, josta meinasin vielä tehdä uusia torttuja. Hetken taistelun jälkeen totesin, että en jaksa kaulita palloa enää lätyksi, joten ajattelin kokeilla, miten voitaikinasta saa tehtyä pullan. Kuitenkaan uuni ei ollut päällä, eikä yhden pullan takia sitä viitsinyt lämmittääkään, koska tortut tehtiin vain pakkaseen valmiiksi.

Kuningasajatuksena mieleen nousi välittömästi, että kypsyyhän se pulla mikrossakin! Sinne siis pulla mikroon ja aikaa riittävästi. Palleron siellä hetken kärvisteltyä kävin tarkistamassa tilanteen. Se oli siellä jo kivasti turvonnut ja pinnaltaan jopa kovettunutkin, mutta eihän se sisältä voi vielä kypsä olla; Jatkakoon siis pyörimistä. Aloin siinä sitten tutkailla koulussa aloiteltua imusarjaprojektia ja siinähän "hetki" vierähtikin. Kohta mikro kilahti. Siinä samassa puhelin soi ja siellähän oli opettaja, jonka soittoa olin koko päivän odottanut. Juuri vastatessani avasin mikron oven ja... POF!!! Koko keittiö täyttyi harmaasta savusta ja minä huusin Leilalle, että ota paperi, palohälytin alkaa huutaa ihan kohta! Vastasin opettajan puheluun ja yritin käyttäytyä mahdollisimman normaalisti kun yhtäaikaa puolipaniikissa ja naurua pidätellen yritin saada kaikkia mahdollisia räppänöitä auki, jotta saadaan savu ulos kämpästä.

Raotin mikron ovea uudestaan ja aivan samanlainen tussahdushan sieltä pääsi ilmoille, joten ainut vaihtoehto taitaa olla viedä koko mikro ulos. Noh, puhelin toisella korvalla aloin irrottaa mikroa ja nappasin sen kainaloon. Vastailin opettajalle jotain hänen puhumisiinsa ja kannoin mikroa ulos edelleen naurua jo melko epäonnistuneesti pidätellen. Opettajakin oli jo ilmeisesti huomannut jonkinlaisen tilanteen olevan päällä ja lopettikin asiansa kertomisen ja totesi vain, että " No, heippa!" ja puhelu loppui siihen. No, nyt sain ainakin viimein molemmat kädet käyttöön ja avasin mikron oven varovasti, ulkona tietysti. Kaiken tohinan keskellä mikro oli ilmeisesti saanut jo tuuletettua itsensä sisätiloihin, joten oven avaaminen ei aiheuttanutkaan enää mitään muuta kuin naurunpurskahduksen, ei savua, saatika tulta. En osaa edes kuvitella, mitä viereisellä jalkakäytävällä tilannetta seuraamaan jääneet lapset ajattelivat, kun kamalalla tohinalla kannoin mikron ulos ja avasin sen ja mitään sen kummempaa ei sitten tapahtunutkaan. Kun leipomukseni viimein saatiin ulos ihmeteltäväksi, se näytti melko samalta kuin aikaisemmallakin tarkistuskerralla, ainoana erona, että sen keskellä oli musta reikä, josta oli ilmeisesti tämä savunpaljous ilmoille päässyt.

Hetken tuuletuksen jälkeen totesin myös, että mikrokin oli tapahtuman johdosta sanonut työsopimuksen irti. Valo syttyy, mutta muuta ei tapahdu... Hyvin meni meikäläisen joulupullan teko!

Mitäpä tästä opimme?...

Tuskin mitään...