IRC-Galleria

http://www.hs.fi/verkkolehti/talous/artikkeli/1135256393664

"Joukkoälyn käyttö yleistyy USA:n yrityksissä
Kuluttajat otetaan mukaan tuotteiden suunnitteluun.
Tanja Aitamurto

T-paitoja valmistava Threadless hyödyntää suunnittelussaan aktiivisia internetin käyttäjiä.


SAN FRANCISCO. Suurten joukkojen hyödyntäminen osana yritysten liiketoimintaa yleistyy Yhdysvalloissa. Joukkoälyn käyttö perustuu ajatukseen, että suuri määrä ihmisiä tuottaa parempaa jälkeä kuin parhaimmatkaan asiantuntijat yksin.

Joukkoälyä sovelletaan monella alalla: pörssikurssien ennustamisessa, hyväntekeväisyydessä, viestintäkampanjoissa ja vaatteiden suunnittelussa.

Ilmiön mukana on tullut uusia termejä, kuten joukkoistaminen (crowdsourcing), jonka avulla joukkoälyä kanavoidaan erilaisiin tehtäviin.

Joukkoistamisessa kuka tahansa voi osallistua tuotteen tekemiseen tai ongelman ratkaisuun.

Yksi joukkoistamisen menestystarinoista on chicagolainen t-paitayhtiö Threadless, joka kutsuu ihmisiä verkossa t-paitakuosiensa suunnitteluun. Idea toimi näin: Kuka tahansa voi suunnitella kuosin, joka julkistetaan yhtiön internetsivuilla.

Eniten ääniä saaneet kuosit laitetaan tuotantoon. Suosituimpien t-paitojen suunnittelijat saavat palkkion, ja paidat myydään verkossa.

Ehdotuksia t-paitojen kuoseista virtaa satoja päivässä, ja paitoja myydään yli 100 000 kappaletta kuukaudessa.

Viime vuonna liikevaihto oli 30 miljoonaa dollaria (23 miljoonaa euroa).

Kuka tahansa, myös amatöörisuunnittelija, voi suunnitella kuosin. Sen jälkeen kuka tahansa voi äänestää haluamaansa kuosia.

Threadless poikkeaa siten perinteisestä liiketoiminnasta, jossa valmistaja tuo markkinoille ammattisuunnittelijan tekemän vaatteen, eikä kuluttajalla ole prosessiin sananvaltaa.

Threadlessin mallissa äänestäminen korvaa perinteisen markkinatutkimuksen.

Hukkatuotantoa ei juurikaan tule, koska t-paitoja, joilla ei ole kysyntää, ei laiteta tuotantoon. Yrityksellä ei ole juuri markkinointikuluja, koska t-paitakuosien ympärille kokoontunut lähes miljoonan ihmisen verkkoyhteisö hoitaa markkinoinnin levittämällä sanaa yhteisöpalveluissa.

Suuret yritykset, kuten kuluttajatuotejätti Procter&Gamble ja lääkeyhtiö EliLilly, joukkoistavat erilaisia tehtäviä InnoCentive-yrityksen kautta.

Kuka tahansa voi ratkaista tehtävän ja saada siitä 10 000–100 000 dollarin palkkion. Palkkioita on jaettu yli kolmella miljoonalla dollarilla.

Yritykset ovat oivaltaneet joukkoliikkeen voiman myös kampanjoissa ja tuotekehittelyssä. Esimerkiksi kahvilaketju Starbucks ja tietokoneita valmistava Dell ovat menestyksekkäästi joukkoistaneet ideoita kampanjoissaan.


Jutussa on käytetty lähteenä James Surowieckin kirjaa Wisdom of Crowds: Why the Many Are Smarter Than the Few and How Collective Wisdom Shapes Business, Economies, Societies and Nations, sekä Jeff Howen kirjaa Crowdsourcing: Why the Power of the Crowd Is Driving the Future of Business."

http://www.hs.fi/verkkolehti/talous/artikkeli/Joukkoistaminen++avaa+ovet+kaikille/1135256393732

"Joukkoistaminen avaa ovet kaikille
Tanja Aitamurto

Joukkoälyä tutkinut amerikkalainen kirjailija ja toimittaja James Surowiecki määrittelee neljä asiaa, joita joukko tarvitsee ollaakseen viisas.

Joukolla on oltava kirjavat mielipiteet, ja joukon on oltava itsenäinen, eli yksilöt eivät saa ottaa liikaa vaikutteita toisiltaan. Joukon tiedon pitää myös olla hajautunutta: tiedon pitää olla sekä erikoistunuta että paikallista.

Lisäksi vaaditaan koostamista eli mekanismia, jolla yksittäiset arviot muunnetaan yhteiseksi päätelmäksi.

Joukkoistamisessa tehtävä avataan kenelle tahansa. Joukkoistaminen on ikään kuin vapaa kutsu kaikille osallistua.

Joukkoistamisen alkujuuret jäljitetään usein suomalaisen Linus Torvaldsin ja hänen Linux-käyttöjärjestelmänsä avoimen lähdekoodin menestykseen. Torvaldsin apuna järjestelmää teki suuri joukko vapaaehtoisia ohjelmoijia."