Tänään pääsee Kimmmon luo lopultaki :p
Inttileskeyteni jatkuu vielä 314 aamua.
Onhan tää nyt niin kivaa että
kukapa tästä nyt vähällä luopus -.-
Saatana mua pelottaa ku tuo pääsee sieltä ;___;
Ihanaahan se o, että pääsee ettii yhteistä kämppää ja alottaa "omaa" elämää. Mut samalla ahistaa, että jos kaikki ei meekkään hyvin ja tuo kyllästyy muhun ja plaaplaa. Vielä pari kk sitten kuvittelin tän nollapäivän ihan yltiökivaks, mutta nyt mua vaan lähinnä pelottaa ja ahistaa :D Toisaalta odotan innolla sen asunnon hommaamista. No, ehkä se sit helpottaa ku pääsee tän juhlahumun jälkeen kiinni normaaliin arkeen. Taaai sit ei ;<