No, se on nyt sitten ohi. Se ikuinen taistelu hengissä selviämisestä. Enää ei tarvitse huolehtia, miettiä eikä murehtia.
Ohi on. Poissa, kaiken ulottumattomissa, kosketuksen saavuttamattomissa. Vailla kipua ja tuskaa, jälkeen jäi vaan tyhjyys. Niin valtava hiljaisuus, että sattuu, muhun siis.
Ja mä pelkään, että mä unohdan, sillä mä en halua unohtaa. Sun kanssa mä kasvoin pienestä lapsesta nuoreksi "aikuiseksi".Sun kanssa mä opin, mitä on, kun rakastaa toista niin, että kun suhun sattui, niin muhunkin sattui. Mitä on, kun tuntee toisen elävän olennon niin hyvin, kun mä tunsin sut.
Ole taivaslaidunten hienoin otus, muista, että olit kuningas jo täällä taivaltaessasi. Äläkä anna mun unohtaa sua, sillä sä olet paras ja rakkain, nyt ja aina. Tuli mulle sitten joku uusi ystävä, sä olet aina Se elämäni hevonen.
Leevi 03.01.2001 - 12.05.2009
Kiitos kaikesta rakas, niin kyynelistä kuin niistä pienistä onnen helmistäkin.
Tiedot
- Luokittelu
- Rakkaus
- Perustettu
- 27.2.2007
- Tilastot
- Käyntejä: 741 (1.7.2008 alkaen)
- Koko
- 5 jäsentä
- Tyttöjä: 5
- Keski-ikä
- 24,5 vuotta
- Otos: 5 jäsentä
- Tyttöjen keski-ikä: 24,5 vuotta
Jäsenet (5)
« Uudemmat
-
Vanhemmat »
Niin voi käydä joskus.Sunnuntai 24.05.2009 14:19
- Luokiteltu yhteisöihin
- Leevi <3 Rakkaus
« Uudemmat
-
Vanhemmat »