Rakkausi:
Vau-au, ei menny kauaa
et violas kielten sointi tuotti
kyyneliä silkasta ilosta
se nuotti, sielunruokaa mulle
lämpimistä sanoistas
täältä tuulee rakkautta ilman rajoja
Jo tiiän, tää on aitoo
niin aitoo et vois olla jopa laitonta
kuin mustangi vapaana arolla laiduntaa
usva hälvenee ja laajenee mun tajunta
Mä tahdon täyttää sun pikarin
tehä vedestä viiniä, sen rakastamal hiffasin
jatkuvasti kiehuvaa lientä
kulaus siitä nostaa mut taivaalle liitämään
näin tässä mä istun ja kirjoitan siitä
miten kauniisti vettyvät silmäsi kiiltää
ku selkääsi sydämiä piirrän
en aina sanoja löydä miten voisinkaan kiittää
ja vaikka välillä pistää kuin neula tyynyä
ei siperian talvikaan sais hymyäni hyytymään
kun katselen kauneuttas suoraan silmiin
ja ikuistan lempeni rytmiin ja riimiin
Sä tyttö kaunoinen
tuut mun luokse salaisuuksines
oot arvoitus josta en
haluu koskaan saada tarpeeks
kun avaat arkkus sanaisen
kevätpuron solina virtaa läpi korvien
mun vibat meidän sielujen kohtaamisesta
on enemmän ku toivo unelmien toteutumisesta
Kun kaks kulkijaa
käsi kädessä vaeltaa
niin saattaa löytää maan
jossa on vaan sijaa rakkaudella
ei syytä valehdella
tai unelmoida varmemmasta
ei voi tietää mitä tuleman pitää
mut hetki hetkeltä sua tahdon enemmän
lisää, sinä ja minä, vau
Hetki hetkeltä, ikuistan lempeä
kuin jumalat kirjoitan sen tähtiin
harteilta painovoimaton lasti lähti
tuo puhdasta rakkautta sisältävä säkki
Jatkuva rakastuminen
on edellytys rakkauden säilymisen
pienet eleet, sanat ja tekeleet
pitää sen hengissä, meidät samas veneessä
tunnen kulkevani hevosenkengissä
onnen antimeni on siellä missä sinä
rakas, tanssitaan samassa tahdissa
niin tää on vasta alkusoitto meidän tarinan