IRC-Galleria

Vastaa kysymyksiin käyttäen yhden artistin kappaleiden nimiä.

Valitistin suosikkini Iron Maidenin.



[1] Are you male or female?
Seventh Son Of The Seventh Son

[2] Describe yourself?
Drifter

[3] How do you feel about yourself?
Stranger In A Strange Land

[4] Describe what you are thinking right now
The Evil That Men Do

[5] Describe your current girlfriend/boyfriend
Bring Your Daughter... ...To The Slaugher

[6] Describe the place you currently live.
Transylvania

[7] If you could go anywhere, where would you go?
22 Acacia Avenue

[8] Your best friend is?
Wrathchild

[9] What would you ask for if you had just one wish?
The Prophecy

[10] You know that:
Only The Good Die Young

[11] What's the weather like?
Holy Smoke

[12] If your life was a television show, what would it be called?
Run To The Hills

[13] What is life to you?
Chains Of Misery

[14] What is the best advice you have to give
Die With Your Boots On

[15] If you could change your name, what would you change it to?
Alexander The Great

[16] What do you hate?
The Number Of The Beast

[17] What do you love?
Infinite Dreams

[18] What is your destination in this life?
From Here To Eternity




Että näin.

Huh huh...

Vihdoin kotiuduttu suoraan sanoen sairaalta viikonlopulta.
Kaks kertaa Maiden etukarsinasta, Hellsinki ja Tammpere.
Molemmat keikat täydensi toisiaan.

HELSINKI:

Polkupyörätaksilla pääkallopaikalle, uimastadionin puolelta sisään.
Kaikki kolme päästiin "karsinaan" ja huijattiin vielä portsareilta yksi ylimääräinen ranneke Jormalle :)

Ensiksi Lauren Harris, jonka aikana suurin osa siirsi energiaansa kuuntelusta "katselemiseen", vaikka musiikki oli odotettua parempaa. Rumpali oli hauska veikko...

Sitten ihQ Avenged Sevenfold, joka oli juuri yhtä huono, kuin oletin. Hurjia miehiä!

Sitten itse pääaiheeseen.
Doctor Doctorin alkaessa oikeastaan vain etukarsina reagoi. Sitten intro+Churchillin sedän puhe, jonka aikana Nico tuli lavalle. Sitten kaikki pamahti, ja yhtäkkiä "NE" oli lavalla.
Pari biisiä meni ihan vaan ihmetellessä, kunnes Revelations tempasi mukaansa oikein kunnolla.
Nico Mc Brain hajotti basarin kalvon(?) ja Bruce heitti hyviä välispiikkejä.
Kunnon hittiparaati á la Trooper, Run to the Hills ja 666 yleisö ihan hyvin mukana (toivottavasti selviää ilman pahempia vammoja se yksi Trooper, joka tippui yläkatomosta alakatsomoon...).
Sitten Bruce aloitti otsikossa mainitun spiikin ja Rime of the Anciect Mariner alkoi. Upeat lavasteet, ja mahti kappale muutenkin. Heaven Can Wait hoilattiin ja pompittiin ja parin biisin päästä olikin jo Iron Maidenin ja Eddien aika. Hienosti lopetettu, rumpukalvo osui peukaloon, mutta jatkoi matkaansa :( Encoreina Moonchild, Clairvoyant ja vanha hyvä Hallowed. Aika yliajettu olo oli keikan jälkeen, mutta oli se sen arvoista. Sitten kotiin ja seuraavaa päivää odottamaan...

TAMPERE:

Jeejee, junalla aamulla Tampereelle. Vähän etiopialaista naamariin ja sitten Ratinaan. Mentiin sivuportista jonojen ohi täysin laillisesti >:) Siinä sitten puoli tuntia vitsailtiin järkkärin kanssa mm. Tuopinviilentäjistä, keltaisista rannekkeista ja Bruce Springsteenin iästä. Kello lyö 1630 ja pienen kopeloinnin jälkeen taas etukarsinaan! Ensin jonotettiin sisään, sitten jonotettiin ulos, jotta saataisiin rannekkeet sillä karsinassa oli varmasti yli 2000 henkeä...

Lämppärit vanhaan malliin, tosin A7X:n aikana joimme kokista uusista hienoista Can I Play With Madness thermotölkeistä ja syötiin ravintolamonopolia hallitsevan tädin kebabia. Sitten takaisin lavan edustalla, josta pummasimme Aleksikselle korvatulpat. Taas Dr. Dr, tosin tällä kertaa koko kenttä heräsi. Intro ja Churchill, Nico rumpupatterin taakse ja Aces High:n intro soimaan. Juuri kun kaikki on räjähtämässä, joku huutaa osuvasti ns. Antero Rokka aksentilla:"PERRRKELE!"

Siitä se ajatus sitten lähtikin. Koko karsina ihan villinnä. Revelationsissa saikin sitten vähän levätä, huikea veto sekin sinäänsä. Bruce paljasti juuri ennen Rimen alkua, että taivaalla lentävä lokki on sama lokki, joka lenteli Helsingissä, ja että se on hyvin kallis stunttilokki ;)
Heaven Can Wait nousi ihan uusiin ulottuvuuksiin, samoin kuin Moonchild. Powerslaveen oltiin onneksi saatu vanha kunnon naamari ja punaiset lieskat! Hallowedin penkki loi tunnelman juuri sellaiseksi kuolemansellin seinäraapustusmaiseksi, jos kukaan tajusitte mitä tarkoitan.
Kyborgi Eddie kulki oikeinkin sulavasti. Sitten kaikki oli ohi Monty Pythonin säestämänä.

Vielä eturiviin katsomaan, että likenisikö plekua tai settilistaa ja siitä sitten kojun kautta serkulle.

Kotiin matkustettiin sitten tyylillä oikein Business luokassa, kun tuli "vahingossa" mentyä väärään osaan junaa.

Vielä loppuyhteenveto:

Helsinki:
+ Bändi kovempi kuin koskaan
+ Myös istumapaikat mukana
+ Hyvä organisaatio
+ Lava oikeassa sunnassa aurinkoon nähden
- Tunnelma vähän vaisu
- Soitto olisi voinut kestää myöhempään

Tampere:
+ Tunnelma etukarsinassa villi
+ Vielä paremmat paikat, kuin Stadissa
+ Ruoka
+ Järkkäri
- Bändillä joitakin virheitä
- Miksaus paikoitellen kitaroiden osalta puuroutunutta
- Aurinko paistoi silmään melkein puolet showsta
- Tupakoitsijoiden rinki ympärillä.

\,,/ UP THE IRONS \,,/

Ei saatana et oli hyvä keikka... oli vaa jalat aika paskan siin ´keikan puol välis ja muutenki se yks vaa rupes rehailee siin vitun jonos ja kaikkee ;D;D;D;D;D

Somewhere Back in Time

Oli hieano keikka, siis aevan mahtava. Ei voi unohtaa

Iron Maiden
Somewhere Back In Time World Tour 2008
Olympiastadion, Helsinki, Finland 18.7.2008

Lämppäreinä soittavia esiintyjiä Avenged Sevenfoldia sekä Lauren Harrisia (Steven tytär) en nähnyt.


"Huutakaa minulle, Helsinki!" totesi Maidenin vokalisti Bruce Dickinson useaan otteeseen Olympiastadionilla. (Todella hauska ja energinen kaveri lavalla ja sen ulkopuolellakin!)

Maidenin viime visiitistä olikin aikaa noin pari vuotta. Viimeksi Suomessa ollessaan he soittivat uuden albumin "A Matter Of Life And Death" kokonaisuudessaan ja pari hittiä. Tällä kertaa oli aivan erilainen show. Tämän kiertueen tarkoitus on siis nimensä mukaisesti palata takaisin Maidenin kulta-aikaan eli siihen niinkin ihanaan 80-lukuun. Settilistaan on napattu biisejä "The Number Of The Beast" -, "Piece Of Mind" -, "Powerslave" -, "Somewhere In Time" - ja "Seventh Son Of A Seventh Son" -levyiltä. Lisäksi kiertueella kuullaan myös Maidenin kova nimikkobiisi ja yllättäen "Fear Of The Dark". Maidenin lavarekvisiitta oli helvetin hieno suoraansanottuna viitaten 80-luvun "Powerslave" -teemaan. Tuttu maskottihahmo Eddie nähtiin taas ja liekkejä, kipinöitä ja pamauksia nähtiin myös keikan loppupuolella.

Keikka oli loistava ja yleisökin oli niin hyvin mukana ja luomassa tunnelmaa, että Bruce ihmettelikin, että voihan vittu kyllä sitä ehdottomasti Suomeen pitää jatkossakin tulla ja kiitteli suunnattomasti. Sehän on sanomatta selvää, että Iron Maiden on yksi tyylinsä suunnannäyttäjiä ja sen jäsenet erinomaisia soittajia. Iron Maidenhan on... no Iron Maiden.

Itselläni nyt ei taas ollut mitään ihmeellisempiä odotuksia keikan suhteen kun ensimmäinen kerta oli kyseessä. Settilistan nyt tiesin jo etukäteen ja se sisältää juuri kappaleita Maidenin lempilevyiltäni. Kyllä se jo jonkin aikaa on takaraivossa ollut sellainen tunne, että Iron Maiden on kova bändi. Itselleni on aina vähän käynyt sillä tavalla, että bändin livenä näkemisen jälkeen alkaa arvostaa oikein kunnolla sitä bändiä ja sitten jos ei ole kovin tutustunut ollut siihen bändiin, niin sitten se mielenkiinto siihen alkaa nousta. Niinhän se yleensä menee. Näin siis kävi tälläkin kertaa Maidenin kohdalla.

Jäsenet:

Bruce Dickinson; laulu
Nicko McBrain; rummut
Steve Harris; basso
Dave Murray; kitara
Adrian Smith; kitara
Janick Gers; kitara

Settilista:

01. Intro (Transylvania): Churchill's Speech
02. Aces High
03. 2 Minutes to Midnight
04. Revelations
05. The Trooper
06. Wasted Years
07. The Number of the Beast
08. Run to the Hills
09. Rime of the Ancient Mariner
10. Powerslave
11. Heaven Can Wait
12. Can I Play With Madness?
13. Fear of the Dark
14. Iron Maiden
ENCORE:
15. Moonchild
16. The Clairvoyant
17. Hallowed Be Thy Name

hilluin keskimäärin riveillä 5-8 ja oli hienoa ja nyt väsyttää ja jalat mustelmilla jokseenkin ja vähän tärisyttää vieläki ku jäi eilisen syöminen kahteen ja puoleen banaaniin ja sit jotai kokista ja mehua ja vettä (Y). ei siinä kerenny käydä ostaa ruokaa eikä ees tehny mieli ku vast sit ku oli päässy aitojen sisäpuolelle josta ei sitte pois enää päässy. sitte ostin tommosen komeen kiertuepaidanki ja jeejee8) lauren harris ei oikee iskeny, avengedi oli ihan jees oikeestaaaaan ja maiden oli loooistava! keikan jälkeen oli kyllä niin kuollu olo ja kadotin joonan ja metriksellä löydettiin toisemme taas ja sit kotiin ja suoraa nukkumaan jeejee oli hienoa kiitos moi <3 ja settilistan varastin joltai heebolta jei

0. Intro: Churchill's Speech
1. "Aces High"
2. "2 Minutes to Midnight"
3. "Revelations"
4. "The Trooper"
5. "Wasted Years"
6. "The Number of The Beast"
7. "Can I Play with Madness"
8. "Rime of the Ancient Mariner"
9. "Powerslave"
10. "Heaven Can Wait"
11. "Run to the Hills"
12. "Fear of The Dark"
13. "Iron Maiden"

Encoret:
14. "Moonchild"
15. "The Clairvoyant"
16. "Hallowed Be Thy Name"

Aivan mahtava keikka oli. Oltiin taistelun jälkeen eturivissä melkeinpä. Kiitos Mats, Linda ja Maria aivan mahtavaa, now i can die happy :) Nyt nukkumaan ja odottelemaan huomista olotilaa :D

IRON MAIDEN FUCK YEAH

Oli hauskaa ja loistoo, jonotus oli kuumaa ja randomia ja kärsivällisyyttä koettelevaa!
Maideni oli aivan liekeis, parempi ku kaks vuotta sitte, jos mahollista. Loistava lavashow, mahtava fiilis, tokas rivis vaa heiluttii, papat jaksaa viel joraa laval! Mut Lauren Harris oli aivan paska :(
Ja Fear of the dark, huh, viimeinki kuulin sen liveen!
Kiitti vaa kaikil!