Ponipojan mielestä aamulla kuuluisi syödä luumuja, mutta Nita sanoi, että niitä voi syödä 24/7. He kuitenkin ottivat mangon ja vetivät sitä poskeensa. Mutta Nitan poski jumittui. Ponipoika haki banaanin ja yritti työntää sitä jonnekkin, mutta keksikin banaanille paremman paikan. Banaani kuitenkin jumittui ponipojan työntäessä liian voimakkaasti. Banaanin toinen pää meni mössöksi. Banaani kuitenkin saatiin ongittua pois. Nita näytti toimenpiteen jälkeen erittäin tyytyväiseltä ja ponipoikakin oli varsin onnellisen näköinen, koska oli saanut banaanin niin syvälle. Mutta sitten tuli karju ja halusi omenaa. Nita antoi karjulle omenaa... ja vähän muutakin. Karju lähtii huoneesta omenien ja ananaksen kanssa. Nita huomasi, että kiivit olivat loppuneen ja pinkaisi hedelmäkomerolle.
Hän yllätti Karon ja ponnykillen syömästä meloneja. Ponnykillen käsi harhaili pimeässä... Siksi hän ottikin vahingossa meloin sijasta päärynän. Ponnykille kuvitteli nyt löytävänsä melonin, mutta se ei ollutkaan se meloni mitä hän oli etsinyt. Hetken puristeltuaan sitä, Karo kiljaisi! Ponnykille oli yrittänyt syödä Karon melonin. Ponnykille ja Karo häipyivät meloneineen. Nita otti kiivit ja tunsi, että banaania oli jäänyt vielä jonnekin.
: ddd
okei. älkää ees yrittäkö ymmärtää. HUOM. jatkoa tulossa! seuraavassa osassa vauhtiin pääsee henna oman pikku ponipoikansa kans. ;>