IRC-Galleria

Tiedot

Luokittelu
Harrastukset
Perustettu
19.3.2008
Tilastot
Käyntejä: 780 (1.7.2008 alkaen)
Koko
1 jäsen
Poikia: 1 (100 %)
Keski-ikä
25,8 vuotta
Otos: 1 jäsen
Poikien keski-ikä: 25,8 vuotta
Ylläpitäjä
tomii

Jäsenet (1)

tomii
« Uudemmat - Vanhemmat »

QuatermassDangerous meetingLuonut: QuatermassKeskiviikko 20.09.2006 12:34

((kyseessä on siis "hieman" väritetty kertomus siitä miten minua yritettiin saada mukaan erääseen nimeltämainitsemattomaan pyramidifirmaan. Oveluuteni ja komeuteni ansiosta vältin vaaran..))

Hallituksenalaiset instituutiot ovat alkaneet osoittaa pelottavaa kiinnostusta minua kohtaan. Onneksi kukaan ei tiedä nykyistä piilopaikkaani, ei edes hallitus, mutta puhelinnumeroni heillä on. Eräs hämäräperäinen agentti on soitellut muutaman päivän ajan ja yrittänyt houkutella tapaamiseen Jyväskylässä uhaten että jos en tule, en saisi tietää mitä asiaa hänellä on! Se on pahimmanlaatuinen uhkaus minunkaltaiselleni neuroottisen uteliaalle nuuskijalle, joten uskaltauduin ulos piilopaikastani ja, varmistaen ettei minua seurattu, matkustin jylhään Jyväskylän kaupunkiin, paikkaan jossa ihmisiä ammutaan kaiken aikaa.
Astuessani ulos linja-autosta kuulin ammuskelun ääniä muutaman korttelin päästä ja minua alkoi kaduttaa että olin jättänyt nunchakuni kotiin. Myöhäistä katua joten astelin mahdollisimman itsevarmasti yrittäen olla piittaamatta minuun suunnatuista haulikoista ja pistooleista.

Selviydyn sovittuun tapaamispaikkaan ilman välikohtauksia, agentti ei ollut vielä paikalla. Jäin katselemaan levottomana liikennevaloja jotka välkkyivät uhkaavina ja mielipuolisina kunnes panssarivaunu ajoi ne ruttuun matkallaan keskikaupungille. Samassa tunsin pistoolin piipun painautuvan selkääni vasten ja kähisevä ääni lausui: "Anteeksi nuori herra, mutta..."
Vanhan mestarini opetukset palasivat mieleeni tässä uhkaavassa tilanteessa ja käännähdin salamannopeasti suunnaten tappavan kiertopotkun paikkaan jossa laskin aseella osoittelijan seisovan.
Liikkeeni yllätti täysin vanhan mummelin joka oli yrittänyt kiinnittää huomioni kävelykepillään pyytääkseen minua saattamaan hänet suojatien yli. Mummoparka lensi potkun voimasta korkealle ilmaan ja rysähti matkakeskuksen ikkunan läpi.
"Anteeksi!!!" huusin mummelin perään ja käännähdin nolostuneena takaisin liikenteeseen päin. Säikähdin pirusti huomatessani vaaleaan pukuun sonnustautuneen herran jolla oli toisessa kädessä järeä pistooli, mummon kävelykeppiä reilusti tuhovoimaisempi.
"Tapaamme viimeinkin, anarkisti Albus!" pukumies ärisi voitonriemuisesti. "Minun nimeni on Tony, mutta voit kutsua minua agentti numero viitoseksi."

En uskaltanut luottaa verrattomiin lähitaistelutaitoihini aseen edessä joten annoin agentti viitosen johdattaa minut kohti Paviljonkia jossa vaarallinen kokous olisi määrä pitää. Ohitimme matkakeskuksen jonka sisältä kuului mummelin kovaäänistä valitusta tämän kuvaillessa väkivaltaista päällekarkaajaa. Agentin ei tarvinnut komentaa minua kiiruhtamaan askeleitani.

Päästyämme Paviljonkiin aloin välittömästi etsiä mahdollisia pakoreittejä harjaantuneella katseellani, mutta kaikki ovet olivat kiinni ja sitäpaitsi agentti viitosella oli yhä pistoolinsa. Menin hänen mukanaan yläkertaan jossa tyttöbändi piti soittoharjoituksia aulassa. Mietin hetken josko yrittäisin saada heiltä apua mutta en toisaalta voinut olla varma jos hekin olisivat hallituksen leivissä. Tilanne alkoi näyttää toivottomalta!

Päädyimme lopulta erääseen kokoushuoneeseen ja agentti viitonen lukitsi oven perässämme. Tässä huoneessa arvatenkin pidettiin monia salamyhkäisiä ja kieroja istuntoja!
Huoneen toisessa päässä olevan suuren pöydän ääressä odotti mustiin pukeutunut mies. Hänellä ei ollut asetta ainakaan näkyvillä mutta siitä huolimatta hänestä huokui vaaran tuntu.
"Tervetuloa salamyhkäiseen ja kieroon istuntoomme, kansalainen Albus!" miehen ääni viilsi kuin stiletti. "Minä olen agentti kakkonen, toiselta nimeltäni herra Oz."
Oz... nimi täytti minut synkeällä pelolla ja hämmästyksellä. Tämä siis oli salaperäinen agentti kakkonen, yksi arkkivihollisistani joka tähän asti on kuitenkin pysynyt näkymättömissä! Olin sanaton, mutta Oz ei odottanutkaan että vastaisin jotain kohteliasta vaan viittasi pöydän ääressä olevaan tuoliin. "Käy istumaan ja kuuntele. Me teemme sinulle tarjouksen josta et voi kieltäytyä!"
Istuuduin epämukavalle tuolille tietoisena Ozin äänensävyn uhkaavuudesta sekä agentti viitosesta joka häälyi jossain selkäni takana ja tähtäsi yhä pyssyllään. Odotin että minut yritettäisiin hypnotisoida jollain oudolla menetelmällä mutta Oz vain levitti pöydälle eteeni joitakin papereita ja alkoi stilettimäisellä äänensävyllä selostamaan asiaansa.

Yritin kätkeä hämmästykseni tajutessani että sopimuksen ehdoissa minua ei suinkaan vaadittu hengittämään myrkkykaasua tai antaa ampua pääni tohjoksi, ei ainakaan heti, vaan minulle tarjottiin työpaikkaa salamyhkäisessä Virastossa.
Hämmästys vaihtui pian vihaksi kun ymmärsin että minun odotettiin myös pettävän rikolliset kumppanini, agenttina toimenkuvaani kuuluisi omalta osaltani hävittää hallituksenvastaisia todisteita ja rakentaa salaliittoa!
Tuumiskelin hetken kuinka voisin käyttää virkaa omien etujeni ajamiseen mutta viholliseni olivat varmasti ajatelleet myös sitä ja agentin koulutukseen kuuluisi varmasti tehokas aivopesuohjelma!
Ei, en voisi suostua, nyt täytyy keksiä jotain... havahduin mietteistäni tajutessani että Oz oli lopettanut selittämisen ja kysynyt minulta jotain. Kohotin katseeni ja mölähdin jotain sekavaa.

"Noniin, olette selvästikin aivan mykistynyt tästä mahtavasta tilaisuudesta päästä palvelemaan yhteiskuntaa ja isänmaata näin hienolla ja ennenkaikkea korkeapalkkaisella tavalla, hmmmmm?"
Sana 'korkeapalkkainen' kiihotti ahneuttani mutta ei kuitenkaan tarpeeksi jotta pettäisin sen mikä minulle on pyhää.
"Tarjouksenne kuulostaa oikein mainiolta, herra Oz", sanoin tökerösti, "ja pääsemme varmasti sopimukseen. Minun täytynyee kuitenkin pistäytyä kotona hakemassa pari tärkeää.. öhh.. asiakirjaa ja keskustella neuvonantajani kanssa ennenkuin..." vaikenin huomatessani ettei palturini uponnut ollenkaan herra Oziin. Päätin jättää paskanpuhumisen sikseen.
"Hah! Älä luulekaan että saatte minusta uutta palvelijaa korruptoituneelle järjestelmällenne, te heikkotahtoiset äpärät!" karjuin päin Ozin naamaa. "Eläköön vallankumous!!!"

Oz pyyhkäisi nenäliinalla syljen kasvoiltaan ja sanoi harmistuneeseen sävyyn: "Ikävää ettemme saaneet teistä liikekumppania, kansalainen Albus. Olette kuitenkin liian vaarallinen vihollisena ja pelkäänpä ettemme voi päästää teitä jatkamaan hallituksenvastaisia toimianne." Hän nousi ja kokosi asiakirjat pöydältä salkkuunsa.
"Tony!" hän sanoi agentti viitoselle. "Tiedät mitä tehdä."
Agentti viitonen murahti vastaukseksi ja alkoi sitten rivosti hätistellä minua pistoolillaan kohti ovea. Vilkaisin vielä kerran pöydän takana häälyvää herra Ozia ja mielessäni vannoin kostoa.
Kuljin agentti viitosen edellä aulaan, tyttöbändi harjoitteli edelleen, ja aina portaat alas ja ulko-ovea kohti.
"Pomo ei halua sotkea sisätiloja" agentti viitonen selitti. Mietin tarkoittiko hän pomolla Ozia vaiko vieläkin salaperäisempää Agentti Ykköstä josta tiedetään vain hyvin vähän. Nyt ei kuitenkaan ollut aikaa ajatella turhanpäiväisiä sillä olimme jo saapuneet Paviljongin piha-alueelle ja kohta kävisi huonosti ellen keksisi jotain.
Juuri kun Tony vetää henkeä ennen tappavan laukauksen ampumista, kajahtaa vihainen ääni pihan toiselta laidalta. "Perkeleen viitonen!" Katsahdan äänen suuntaan ja huomaan useamman agentin lähestyvän meitä, kaikki ovat pukeutuneet siististi ja näyttävät riitelevän keskenään. Etummaisena kulkeva näyttää kohdistavansa raivonsa agentti viitoseen.
"Tervehdys, agentti kuusitoista", viitonen sanoi hätäisesti. "Minulla on juuri nyt työt kesken mutta jos maltat odottaa hetken niin..."
"Ei nyt mitään viivytyksiä!" mylvii agentti kuusitoista joka on saapunut jo luoksemme ja puhisee vihaisena kuin härkä. "Sinun takiasi MINUN työni viivästyvät, sinun olisi jo toissapäivänä pitänyt luovuttaa minulle lomake b-6xc7!"
"Eikä!" viitonen protestoi. "Annoin sen jo viime viikolla agentti seiskalle tarkastettavaksi ja hänen olisi pitänyt luovuttaa se sinulle!"
"Mitäh?" kiljahtaa numero seitsemän joka on naispuolinen agentti. "Annoit minulle viime kuussa lomakkeen a-5xc9 etkä b-6xc7, ja olit sitäpaitsi täyttänyt sen aivan väärin mistä aiheutui minulle ylimääräistä työtä, mistä muistuikin mieleeni..."
Tässä vaiheessa kaksi muutakin agenttia yhtyi yleiseen valitukseen kaikkien piirittäessä agentti viitosen. Kukaan ei huomannut kun minä aloin hiippailemaan sivummalle, ei kukaan paitsi agentti viitonen joka yritti selittää miksi olisi ensiarvoisen tärkeää päästää minusta ilmat pihalle, mutta häntä ei kuunneltu sillä kaikki puhuivat nyt yhtäaikaa.
Päästyäni kulman taakse pistin juoksuksi, ennenpitkää agentti viitonen saisi asiansa selvitettyä ja koko poppoo lähtisi perääni.
Mummelista ei näkynyt jälkeäkään matkakeskuksessa, vain rikottu ikkuna muistutti tuosta onnettomasta tapauksesta. Ennätin viimeiseen linja-autoon ja saatoin huokaista helpotuksesta. Olin selvinnyt hallituksen uusimmasta yrityksestä tehdä minusta selvää jälkeä, nyt selvittäisin tien takaisin piilopaikkaani ja keittäisin kulhollisen pikanuudeleita.

« Uudemmat - Vanhemmat »