Tuleeko sulla välillä ääni päähän,
ne mörköt sun päätäsi määräisi kääntäisi,
Sanoo sun on aika luovuttaa,
viikatemies sun oven takanasi koputtaa,
Ei vielä sisällä, monesti lähellä,
Avaan oven se on varjomäellä,
kävelee vielä ei ottanut tänään,
mua mukaansa, varmaan kohta nähää.
Minkä takia se vainoo taas mua,
liikaa heikkoja hetkiä, alan masentua
Pääni on jo demonien valtaama,
niinkuin oisin jo viimesellä matkalla,
Mä alan leikkiä kuoleman kanssa,
heitän palloa, koitan saada sen ansaan,
tarjoon sille rauhottavia,
ota tästä ja pyydä sitä isoa halia.
Jos jollakulla on on olo, että on yksin, masentunut eikä ympärillä ole ketään jolle avautua. Olisi helpointa avautua sellaiselle, joka ei tunne. Saada uusi ystävä. Joku, joka välillä kyselee, miten menee ja tsemppaa, että kyllä se siitä. Et ole yksin tässä maailmassa. Voit silloin ottaa aina yhteyttä minuun.
Tiedän, millaista on olla yksin, kun ei ole ketään, kelle puhua. Vaikka ympärillä olisi oikeasti liuta ihmisiä, ei ole juuri sitä oikeaa, joka osaisi auttaa. Miten helppoa on puhua jollekin, jota ei oikeasti tunne. Miten tyydyttävää on löytää ystävä joka kyselee kuulumisia.