Poika kotiutui tänään sitten ihan virallisesti :) Kotiutusmitat ovat 3950g ja 51,5cm. Ja viime yö meillä nukuttiin yhteen putkeen klo 21.30-6.00!!! Aikas hienoa =)
Ja kun niin moni on kysellyt syytä näin aikaiselle syntymiselle, niin diagnoosi on epäselvä (mahd. alkava) raskausmyrkytys. Mulla ei ollu mitään muuta oireita, kun korkea verenpaine (ensin oli 150/100, sit yhtenä yönä alapaine 120...). Yleensähän raskausmyrkytyksessä oireina on näköhäiriöt, ylävatsakipu ja proteiinia virtsassa - mut mulla ei ollu missään vaiheessa mitään näistä oireista.
Menin Kuusaalle päivystykseen joulua edeltävänä sunnuntaina, jossa olin tarkkailussa 2h. Laittoivat sieltä lähetteen KOKSiin, jonne menin ma. Jäin sinne osastolle, koska napanuoran virtauksessa oli blokkeja (eli katkoksia). Istukka ei siis toiminut ihan just niin hyvin, kuin pitäis toimia. Aatonaattona laittoivat mut eteenpäin, HUSin Naistenklinikalle Helsinkiin. Siellä olinkin sit vuodelevossa ja vauvalta otettiin sydänkäyrää vähän väliä + ultrattiin useasti.
Joulupäivänä mut siirrettiin synnytyssaliin, jossa vietin joulupäivän + seuraavan yön. Olin koko ajan piuhoissa, kun vauvalta otettiin sydänkäyrää 24/7. Ja tietty olin nestemäisellä ruokavaliolla, koska leikkausta pidettiin mahdollisena... Kalle meni sit joulupäivä-tapaninpäivä yöks kotiin, lupasin ilmotella perjantaina tilanteesta. Tapaninpäivänä aamupäivällä, noin puoli kymmeneltä mulle tultiin sanomaan, et tunnin sisällä leikataan, great. Eipä muuta, kun soitto Kallelle, et laitas vulva laulamaan, hanat kaakkoon ja nuppi kohti Helsinkiä! Vauvan sydänäänet oli ollu vähän liian monotonisia (eli ei riittävästi vaihtelua, vaan liian 'tasaista'), lisäksi siellä oli pari laskua, joiden perusteella päätettiin sit leikata.
Mut kerettiin viedä jo leikkaussaliin ja selkäkin keretiin pestä jo spriillä (jonka jälkeen ois laitettu epiduraali), kun sit yks kiireellisempi sektio menikin mun edelle.. eli mut kärrättiin takas kerrosta ylemmäs synnytyssaliin odottamaan, et saavat ensin leikattua sen toisen. Noh, sinänsä hyvä niin, koska tuon ansioista Kalle kerkes mukaan ajoissa :) Eli Kalle oli siis sektiossa mukana.
Pieni mies syntyi klo 13.11 ja vietiin nopsaan vastasyntyneiden teho-osastolle, tunnelia pitkin. Uusi iskä oli tietty mukana viemässä poikaa sinne. Ite olin tosi kipee heräämössä, jossa sainkin aika voimakkaita lääkkeitä...osastolle pääsin joskus iltaviiden aikoihin. Siitä eteenpäin onkin sit menty päivä kerrallaan.... ja nyt pystyy jo kävelemään melko normaalisti ja jopa kumartumaan sen verran, et saan ite kunnolla kengät jalkaan :D
Elämä jatkuu..
Pscht. Ja mainittakoot vielä, että kyseessä oli siis kiireellinen sektio, EI hätäsektio. Eli vauvalla tai mulla ei ollu missään vaiheessa mitään hätää/hengenvaaraa. Menihän meidän edellekin vielä kiireellisempi tapaus.. Eikä pojalle ole siis annettu hätäkastetta, koska hänellä ei edelleenkään ole hätää :) Nimi on siis salaisuus ristiäisiin saakka!
Tänään päästiin alottaa kenguruhoito :) Eli poika oli mun sylissä/rinnalla sellaset 2 tuntia.. Itekin torkuin välillä. Aika hieno fiilis pitää omaa lasta ekaa kerta sylissä ja muutenkin niin lähellä! Pojukin rauhoittui aika hyvin, joskin saturaatiot heittelee koko ajan vähän ees taas. Omaa kameraa ei ollu mukana osastolla, mut hoitaja otti pari kuvaa osaston kameralla :)
26.12.2008
klo 13.11
paino 900g
pituus 34,5cm
rv 27+4
Koko perhe voi hyvin olosuhteisiin nähden. Pikku mies on täysihoidossa vastasyntyneiden teho-osastolla 24/7. Äiskä yrittää totuttautua helsinkiläiseen elämänmenoon tammikuun ajaksi... Iskä ajelee tänne Helsinkiin aina kun töiltään pääsee....
Elikkäs Huomenna Äippäpolille aika ja katsovat tilanteen että jäänkö jo sinne..
Viimestään maanantaina käynnistetään kun nuo viikot tulee täyteen. Neuvola oli maanantaina ja kaikki oli hyvin!
Toivotaan tää lähtis itse tuolta tulemaan ettei tarvitsis käynnistää, mut aika näyttää!
Tiedämpähän ensi kerralla varautua pitkään odotukseen enkä tuosta LA:sta mainitse kenellekkään niin ei tarvitse stressata, kun koko kylä hyörii niskassa millonka baby tulossa..
Toivottavasti kaikki menee hyvin ja vauva on terve!
1.12. klo 10 aamulla alkoi pikkuhiljaa supisteleen (tosin en sillon tajunnu, että on kyse niistä OIKEISTA suppareista). Tuntemuksia tuli etenkin alaselkään n. 20 min välein, mutta puuhailin ihan normaaleita asioita pitkin päivää. Iltapäivällä supparit rupes oleen vähän kipeempiä ja niitä tuli n. 10 min välein. Klo 18 supisteli jo 7 min välein ja yötä kohden mentäessä kivutkin oli kovemmat. Tosin en vieläkään oikein ollut varma onko tosi kyseessä... Klo 23 ruvettiin miettiin, että pitäiskös lähtee käymään Tays:ssa ja sitten otettiin sairaalakassit mukaan matkaan. Taysissa ilmottauduttiin: "Moi, mä tulin synnyttään". Sitten mulle tehtiin sisätutkimus ja otettiin sykekäyrää vauvalta. Olin n.3 cm auki. Jäätiin sitten synnytysvastaanottoon odotteleen edistymistä ja sain peräruiskeen ja menin suihkuun. Sitten istuin jumppapallon päällä n. tunnin ja supistelin siinä sitten kivasti :/ Kävin kysymässä n. klo 2, että onko tullu edistystä, kun kivut on aika kovat. Vähän olin pehmentynyt, mut edelleen n. 3 cm auki. Päästiin kumminkin synnytyssaliin, jossa otettiin supparikäyrää ja vedin ilokaasua (siitä muuten tulee enemmänkin humalatila. Mulla ei niin kauheesti auttanut kipuihin). Klo 4 sain epiduraalin (sen laittaminen ei oikeesti tunnu missään) ja sitä ennen puhkastiin lapsivesikalvot ja vauvan päähän laitettiin sykeanturi. Myös tippa laitettiin. EPIDURAALI ON MAHTAVA KEKSINTÖ; supparikäyrät pyöri korkeissa lukemissa, mutta ei tuntunut missään!!! Tunnissa olinkin jo auennut 6 cm, eli olin siis täysin auki ja tuli kova ponnistamisen tarve. Ponnistusvaihe kesti 39 min ja sinä aikana mulla oli niin v*tun kova jano! Episiotomiaakaan ei tarvinnut tehdä, koska omat paikat antoi hyvin periks. Kuus tikkiä kuitenkin laitettiin ja nyt ne on VÄHÄN kipeet... Poika syntyi klo 5:54 2.päivänä joulukuuta. Pituutta oli 49 cm ja painoa 3420 grammaa. Sopusuhtainen pikkumies. Tisumaito maistui heti. Ensimmäisenä synnyttyään poika päästi komeassa kaaressa pissat pöydälle :D Sitten kävinkin suihkussa ja saatiin aamupalat.
Oikeasti: hyvä peruskunto ja positiivinen asenne takasivat ainakin mulla onnistuneen synnytyksen. Outoa, että raskaus on nyt ohi ja paketti nukkuu tällä hetkellä hyvin syöneenä vaunuissa ♥
Mika oli aivan mahtava tuki ja turva! Kiitos rakas ♥
Painoa oli tullu 555g/vko (ei kuulemma haittaa onneks :D)
Turvotusta oli taas heti aamusta ainakin käsissä ja jaloissa kun paineli. Pitää vaan vettä juoda paljon ja ananasta ja mansikoita syödä..
RR oli 122/72, samoissa lukemissa pysytelly koko ajan. :)
Pissa oli puhdas.
Hb oli laskenu taas, nyt oli 114 vaikka syön rautaa. Pitää ruveta syömään kaks tbl päivässä että ei enempää laskis. Eipä siis ihme että on huimannu pari viikkoo jo mut toivotaan että korjaantus.
Sf- mitta oli 28cm, ei siis enää mee yläkäyrän tuntumassa vaan on tullu vähän alaspäin tuohon keskiviivan yläpuolelle. :)
Napero on edelleen raivotarjonnassa ja sykkeet ja liikkeet hyvät, potki neuvolatätiä ahkerasti kun tarjontaa kokeili. Ja sydänääniä kuunnellessa monotti anturiin niin että pauke kävi. :D
Kahden viikon päästä sitten seuraavan kerran. :)