Hemmetti et iski ikävä ku näki taas toisen....<3
No sentää jotai hyvääki: Jaska sai tän päiväsest näyttelyst vara-sertin :)
Tiedot
- Luokittelu
- Minä ja muut
- Perustettu
- 4.7.2008
- Tilastot
- Käyntejä: 3 432 (1.7.2008 alkaen)
- Koko
- 77 jäsentä
- Tyttöjä: 67 (88 %)
- Poikia: 10 (12 %)
- Keski-ikä
- 31,0 vuotta
- Otos: 57 jäsentä
- Tyttöjen keski-ikä: 30,8 vuotta
- Poikien keski-ikä: 32,7 vuotta
Jäsenet (77)
[Ei aihetta]Maanantai 19.01.2009 00:38
- Luokiteltu yhteisöihin
- Inttilesket I/09 Minä ja muut,
- Lk Colliet<3 Lemmikit ja eläimet,
- Lyhytkarvainen collie Lemmikit ja eläimet,
- nahkalassie number one Lemmikit ja eläimet
Sinä siellä, minä täällä <3Perjantai 16.01.2009 14:39
Taas iltaa kohti kylmenee
Kun lehdet tippuu huomaan syksyn alkaneen
Ja se saa sateet palaamaan
Ne hakkaa aina uudestaan mun ikkunaan
Silloin mä muistan sä oot liian kaukana
Kuinka voit vielä kerran pyytää odottamaan
Sun lupaukset jää meidän pieneen huoneeseen
Vuoteemme ympärille mun vaatteet kuluneet
Tik tak taas tunnit pitenee
Haluisin tahtoo elää yksin itsekseen
Mut kaikki jää vaan ennalleen
Mä luen sun viestit uudelleen ja uudelleen
Silloin mä muistan sä oot liian kaukana
Kuinka voi vielä kerran pyytää odottamaan
Sun lupaukset jää meidän pieneen huoneeseen
Vuoteemme ympärille mun vaatteet kuluneet
Sä tiedätkö mitä toivoisin
Sä edes tiedätkö että tahtoisin
Tänä iltana sun syliin nukahtaa
Silloin mä muistan sä oot liian kaukana
Silloin se sattuu sä oot liian kaukana
Kuinka voit vielä kerran pyytää odottamaan
Aina sä soitat ettet päässyt tänäänkään
Mun täytyy lopettaa mutta susta unta nään
Kun lehdet tippuu huomaan syksyn alkaneen
Ja se saa sateet palaamaan
Ne hakkaa aina uudestaan mun ikkunaan
Silloin mä muistan sä oot liian kaukana
Kuinka voit vielä kerran pyytää odottamaan
Sun lupaukset jää meidän pieneen huoneeseen
Vuoteemme ympärille mun vaatteet kuluneet
Tik tak taas tunnit pitenee
Haluisin tahtoo elää yksin itsekseen
Mut kaikki jää vaan ennalleen
Mä luen sun viestit uudelleen ja uudelleen
Silloin mä muistan sä oot liian kaukana
Kuinka voi vielä kerran pyytää odottamaan
Sun lupaukset jää meidän pieneen huoneeseen
Vuoteemme ympärille mun vaatteet kuluneet
Sä tiedätkö mitä toivoisin
Sä edes tiedätkö että tahtoisin
Tänä iltana sun syliin nukahtaa
Silloin mä muistan sä oot liian kaukana
Silloin se sattuu sä oot liian kaukana
Kuinka voit vielä kerran pyytää odottamaan
Aina sä soitat ettet päässyt tänäänkään
Mun täytyy lopettaa mutta susta unta nään
- Luokiteltu yhteisöihin
- Inttilesket I/09 Minä ja muut,
- Oskari <3 Rakkaus
[Ei aihetta]Torstai 15.01.2009 17:38
- Luokiteltu yhteisöihin
- Inttilesket I/09 Minä ja muut
elämäähän se vaan onTorstai 15.01.2009 12:40
Voi tätä nyky-yhteiskuntaa, pitää kokoajan tehdä jotain, suorittaa, olla täydellinen. Sitten meillä on näiden täydellisten ihmisten sairauksia (syömishäiriöt, ahdistuneisuus, masentuneisuus) ja menetettyjä unelmia (lapsettomuutta, oman biologisen kellon käydessä loppuun).
Ei kaikki niin suoranaista ole, itsekin sairastan näitä täydellisen yhteiskunnan sairauksia. Haluan pois tästä kierteestä jo. Ei mun tarvi olla se kaikkein laihin, se kaikkein nätein, se joka tekee kaikki työnsä tädellisesti. Siitä on vaikee vaan päästä yli, siitä että yrittäsi tavoitella sitä mitä ei ole. En mä ole se nätti ja laiha tyttö joka tekee parhaita tuloksia. Minä haluan olla minä, enkä voisi olla täydellinen muutoin. Sen kun vielä saa ymmärrettyä.
Syöminenhän tässä on suuri haaste, mutta kuka tuolla pallon toisella puolella alkaisi ruuasta nirsoilla ja jättää syömättä kuihduttaen itsensä kun ruokaa on nenän edessä. Niin, tämä on niin hullua. Tässä taistelua käydään, itsensä kanssa. Tää taistelu pitää kyllä voittaa, tää pilaa mun elämää. Kyllähän se 5 vuotta erilaista tasapainoilua itsensä kanssa, syömisellä temppuili, kehon satuttamista (ei se jatkuva sairastelu ja menkkojen heittely niin nannaa ole, eikä ne luut niin kauniita voi olla, persekin puutuu heti kun ei siellä enää mitää pehmikkeitä ole). Sitä on hukassa ja itkee maailman kurjuutta, vaikka kaikkihan on hyvin. Joskus se sisäinen taistelu vaan vie mukaansa täydellisesti, eikä mikään tunnu miltään. Kuka lopettaisi tämän mun taisteluni? ei siihen avaimia ole muilla kuin minulla.
Kuka tässä maailmassa kulkee meidän jälkeemme? Suurinosa kavereista kammoksuu sitoutumista, haaveilevat kuitenkin perheestä. Mutta perhe tulee sitten joskus, kun on koulutus ja työ ja koti ja kaikki. Silloin on biologisesti ehkä jo myöhäistä. voi kuinka minä haluaisin jo pikkuisen nyt. Onhan asioista keskusteltu vakavasti ja avoimesti tuon kumppanin kanssa. Eikä me nyt sanota suoraan että ensin pitää opiskella ja saada vakaa talous. Se helpottaisi varmasti asiaa, mutta materiako se tekee onnelliseksi? Itse huomaan että olen jäänyt eniten vailla sitä jotain lämpöä, ei lapsia rahalla osteta, rakkaus riittää. Rajat on rakkautta, rakkaus on läheisyyttä ja sitä että toisesta pidetään huolta. Voi minun pikkuinen, sinulle tahdon olla hyvä äiti, etkä sinä minua varmasti syyttäisi jos sinut saisinkin jo nyt parinkymmenen ikävuoden tienoilla. Varmasti rikastuttaisit elämääni ihan eritavalla, voisit pelastaa minut ja minä sinut.
Uskooko kaikki rakkauteen ensi silmäyksellä? Onko sitoutuminen kammoksuttavaa? Kammoksun ajatusta siitä, ettei olisi sitä kumppania vierellä. Enkä usko siihen rakkauteen ensi silmäyksellä,se on joku vale, onko tulinen rakkaus sitä kestävää arjen jakamista joka säilyy vuodesta toiseen? Eikö rakkaus synny arjesta, jaetuista hetkistä ja huolehtimisesta, välittämisestä.
Me eletään oikeessa avioero yhteiskunnassa, kaikesta uutisoidaan. Toiset tuntuvat menevän kihloihin tuosta vaan, häät ei olekaan kerran elämässä juttu, huomenna onkin jo eropaperit vetämässä. Mitä kihlat merkitsee? Se on lupaus naimisiin menosta, lupaus lopun elämän jakamista, kaikkine myötä ja vastamäkineen. Kyllähän tuostakin ollaan jo puhuttu, kihloista ja naimisiin menosta. Ei kihloihin mennä tuosta vaan, kyllä minusta olisi hyvä silloi jo naimisiin menosta puhua, päättää hääpäivä. Sitä voi toista rakastaa koskaan kihlautumatta tahi menemättä naimisiin, mutta kyllähän se avioparina eläminen tiettyä laillista turvaa tuo. Silloin myös on lupaus ainakin pyrkiä elämään yhdessä siihen kunnes kuolema erottaa.
Mun rakas, on aika ikävä sinua. Tässä haaveilen siitä tulevasta, meidän pikkuisesta, meidän yhteisestä elämästä. Se on tulevaa ja jokin voi rikkoa suunnitelmamme päivässä. Ihmisellä on silti tapana haaveilla ja pyrkiä toteuttamaan haaveita ja toiveita. Odotan niin sitä että saan sinut viereeni taas rakas, vaikka hyvä välillä onkin erossa olla. Tämä aika taas vahvistaa meitä, samoin kuin minun Saksassa oloni. Näiden kokemusten jälkeen olemme varmasti valmiita muuttamaan yhteen ja jakamaan vihdoin elämämme. Kasvaa ja elää yhdessä, kasvattaa meidän pikkuisia ja vanheta yhdessä.
Minä en usko rakkauteen ensi silmäyksellä, enkä usko pika siirtoihin. Ei saa edetä liian nopeasti, harkitsematta, mutta ei saa odottaa sitä oikeaa koko elämää ja harkita asioita niin kauan, että onni on kävellyt jo ohitse. Monet ovat sitä mieltä etteivät teininä solmitut liitot kestä, näen kuitenkin pitkät nuorena aloitetut suhteet kestävämpinä kuin keski-ikään asti kestävä kumppanin hakeminen. Ihmiset kun kasvavat yhdessä, silloin he saavuttavat jotain suurempaa kuin jatkuvat lyhyissa suhteissa elävät.
Minulla on paljon asiaa, mutta kuten näkyy jäsentely taidot eivät ehkä niin hyvät ole. Ja se teksti vain tulee ja tulee ja tulee. Toivottavasti joku ehkä tämänkin lukee ja voi jotain kertoa omista mietteistään. Olisi kiva keskustella syvällisiäkin uusienkin ihmisten kanssa. Kun tämän nyt olette lukeneet, kertoisitteko omia kantojanne. Tässä pintaraapaisin taas masennusta, syömishäiriötä, seurustelua, vauvakuumetta, kihlautumista, rakkautta. Samalla puran ikävääni rakastani kohtaan, kaipuuta joka ei kuitenkaan ole raastava. Tiedän että me nähdään pian.
Ei kaikki niin suoranaista ole, itsekin sairastan näitä täydellisen yhteiskunnan sairauksia. Haluan pois tästä kierteestä jo. Ei mun tarvi olla se kaikkein laihin, se kaikkein nätein, se joka tekee kaikki työnsä tädellisesti. Siitä on vaikee vaan päästä yli, siitä että yrittäsi tavoitella sitä mitä ei ole. En mä ole se nätti ja laiha tyttö joka tekee parhaita tuloksia. Minä haluan olla minä, enkä voisi olla täydellinen muutoin. Sen kun vielä saa ymmärrettyä.
Syöminenhän tässä on suuri haaste, mutta kuka tuolla pallon toisella puolella alkaisi ruuasta nirsoilla ja jättää syömättä kuihduttaen itsensä kun ruokaa on nenän edessä. Niin, tämä on niin hullua. Tässä taistelua käydään, itsensä kanssa. Tää taistelu pitää kyllä voittaa, tää pilaa mun elämää. Kyllähän se 5 vuotta erilaista tasapainoilua itsensä kanssa, syömisellä temppuili, kehon satuttamista (ei se jatkuva sairastelu ja menkkojen heittely niin nannaa ole, eikä ne luut niin kauniita voi olla, persekin puutuu heti kun ei siellä enää mitää pehmikkeitä ole). Sitä on hukassa ja itkee maailman kurjuutta, vaikka kaikkihan on hyvin. Joskus se sisäinen taistelu vaan vie mukaansa täydellisesti, eikä mikään tunnu miltään. Kuka lopettaisi tämän mun taisteluni? ei siihen avaimia ole muilla kuin minulla.
Kuka tässä maailmassa kulkee meidän jälkeemme? Suurinosa kavereista kammoksuu sitoutumista, haaveilevat kuitenkin perheestä. Mutta perhe tulee sitten joskus, kun on koulutus ja työ ja koti ja kaikki. Silloin on biologisesti ehkä jo myöhäistä. voi kuinka minä haluaisin jo pikkuisen nyt. Onhan asioista keskusteltu vakavasti ja avoimesti tuon kumppanin kanssa. Eikä me nyt sanota suoraan että ensin pitää opiskella ja saada vakaa talous. Se helpottaisi varmasti asiaa, mutta materiako se tekee onnelliseksi? Itse huomaan että olen jäänyt eniten vailla sitä jotain lämpöä, ei lapsia rahalla osteta, rakkaus riittää. Rajat on rakkautta, rakkaus on läheisyyttä ja sitä että toisesta pidetään huolta. Voi minun pikkuinen, sinulle tahdon olla hyvä äiti, etkä sinä minua varmasti syyttäisi jos sinut saisinkin jo nyt parinkymmenen ikävuoden tienoilla. Varmasti rikastuttaisit elämääni ihan eritavalla, voisit pelastaa minut ja minä sinut.
Uskooko kaikki rakkauteen ensi silmäyksellä? Onko sitoutuminen kammoksuttavaa? Kammoksun ajatusta siitä, ettei olisi sitä kumppania vierellä. Enkä usko siihen rakkauteen ensi silmäyksellä,se on joku vale, onko tulinen rakkaus sitä kestävää arjen jakamista joka säilyy vuodesta toiseen? Eikö rakkaus synny arjesta, jaetuista hetkistä ja huolehtimisesta, välittämisestä.
Me eletään oikeessa avioero yhteiskunnassa, kaikesta uutisoidaan. Toiset tuntuvat menevän kihloihin tuosta vaan, häät ei olekaan kerran elämässä juttu, huomenna onkin jo eropaperit vetämässä. Mitä kihlat merkitsee? Se on lupaus naimisiin menosta, lupaus lopun elämän jakamista, kaikkine myötä ja vastamäkineen. Kyllähän tuostakin ollaan jo puhuttu, kihloista ja naimisiin menosta. Ei kihloihin mennä tuosta vaan, kyllä minusta olisi hyvä silloi jo naimisiin menosta puhua, päättää hääpäivä. Sitä voi toista rakastaa koskaan kihlautumatta tahi menemättä naimisiin, mutta kyllähän se avioparina eläminen tiettyä laillista turvaa tuo. Silloin myös on lupaus ainakin pyrkiä elämään yhdessä siihen kunnes kuolema erottaa.
Mun rakas, on aika ikävä sinua. Tässä haaveilen siitä tulevasta, meidän pikkuisesta, meidän yhteisestä elämästä. Se on tulevaa ja jokin voi rikkoa suunnitelmamme päivässä. Ihmisellä on silti tapana haaveilla ja pyrkiä toteuttamaan haaveita ja toiveita. Odotan niin sitä että saan sinut viereeni taas rakas, vaikka hyvä välillä onkin erossa olla. Tämä aika taas vahvistaa meitä, samoin kuin minun Saksassa oloni. Näiden kokemusten jälkeen olemme varmasti valmiita muuttamaan yhteen ja jakamaan vihdoin elämämme. Kasvaa ja elää yhdessä, kasvattaa meidän pikkuisia ja vanheta yhdessä.
Minä en usko rakkauteen ensi silmäyksellä, enkä usko pika siirtoihin. Ei saa edetä liian nopeasti, harkitsematta, mutta ei saa odottaa sitä oikeaa koko elämää ja harkita asioita niin kauan, että onni on kävellyt jo ohitse. Monet ovat sitä mieltä etteivät teininä solmitut liitot kestä, näen kuitenkin pitkät nuorena aloitetut suhteet kestävämpinä kuin keski-ikään asti kestävä kumppanin hakeminen. Ihmiset kun kasvavat yhdessä, silloin he saavuttavat jotain suurempaa kuin jatkuvat lyhyissa suhteissa elävät.
Minulla on paljon asiaa, mutta kuten näkyy jäsentely taidot eivät ehkä niin hyvät ole. Ja se teksti vain tulee ja tulee ja tulee. Toivottavasti joku ehkä tämänkin lukee ja voi jotain kertoa omista mietteistään. Olisi kiva keskustella syvällisiäkin uusienkin ihmisten kanssa. Kun tämän nyt olette lukeneet, kertoisitteko omia kantojanne. Tässä pintaraapaisin taas masennusta, syömishäiriötä, seurustelua, vauvakuumetta, kihlautumista, rakkautta. Samalla puran ikävääni rakastani kohtaan, kaipuuta joka ei kuitenkaan ole raastava. Tiedän että me nähdään pian.
- Luokiteltu yhteisöihin
- Inttilesket I/09 Minä ja muut,
- Inttilesket/ Kontioranta I/09 Minä ja muut,
- Syömishäiriöiset Minä ja muut,
- Tuomas <3 Rakkaus,
- Unelmat on tehty toteutettaviksi Elämänkatsomus ja filosofia
Ihan tyhmää kun sinä oot siellä<3Keskiviikko 14.01.2009 22:38
Sanot, että joskus vuosien päästä meillä on aikaa
Niin paljon, että voidaan heittäytyä siihen kellumaan.
Viedään kaksoset Turun linnaan ja katsellaan ohi lipuvaa
Ruotsin-laivaa.
Se on matkalla Tukholmaan kannellaan
Muitakin, joilla on aikaa.
Odotanko turhaan sua sittenkin?
Mitä jos vaan käy niin kuin muillekin?
Välimatka piinaa ja painaa mua.
Kuka päättää, ketkä saa onnistua?
Oo siellä jossain mun.
Olen taas kattanut lautaset kahdelle huvikseen vaan,
Vaikka tiedän, että kolmeen viikkoon et oo kotonakaan.
Rakastatko mua vielä, kun olen ruttuinen? Kultaisin
Ilta-aurinko maalaa maailmaan meidätkin kauniimmin.
Odotanko turhaan sua sittenkin?
Mitä jos vaan käy niin kuin muillekin?
Välimatka piinaa ja painaa mua.
Kuka päättää, ketkä saa onnistua?
Oo siellä jossain mun.
Linja on huono nyt,
Soita taas huomenna.
Odotanko turhaan sua sittenkin?
Mitä jos vaan käy niin kuin muillekin?
Välimatka piinaa ja painaa mua.
Kuka päättää, ketkä saa onnistua?
Oo siellä jossain mun.
Niin paljon, että voidaan heittäytyä siihen kellumaan.
Viedään kaksoset Turun linnaan ja katsellaan ohi lipuvaa
Ruotsin-laivaa.
Se on matkalla Tukholmaan kannellaan
Muitakin, joilla on aikaa.
Odotanko turhaan sua sittenkin?
Mitä jos vaan käy niin kuin muillekin?
Välimatka piinaa ja painaa mua.
Kuka päättää, ketkä saa onnistua?
Oo siellä jossain mun.
Olen taas kattanut lautaset kahdelle huvikseen vaan,
Vaikka tiedän, että kolmeen viikkoon et oo kotonakaan.
Rakastatko mua vielä, kun olen ruttuinen? Kultaisin
Ilta-aurinko maalaa maailmaan meidätkin kauniimmin.
Odotanko turhaan sua sittenkin?
Mitä jos vaan käy niin kuin muillekin?
Välimatka piinaa ja painaa mua.
Kuka päättää, ketkä saa onnistua?
Oo siellä jossain mun.
Linja on huono nyt,
Soita taas huomenna.
Odotanko turhaan sua sittenkin?
Mitä jos vaan käy niin kuin muillekin?
Välimatka piinaa ja painaa mua.
Kuka päättää, ketkä saa onnistua?
Oo siellä jossain mun.
- Luokiteltu yhteisöihin
- Inttilesket I/09 Minä ja muut,
- Oskari <3 Rakkaus
:'(Tiistai 13.01.2009 15:01
Onneksi se kuulemma pärjää hyvin siellä ja eilen sanoi että on ollut mukavaa!!
Sunnuntaina pääsen "sinä,minä ja puolustusvoimat" päivään eli tyttöystävä päivään.
Ei jaksais odottaa, mut sit kun tää on ohi niin saadaan jatkaa elämäämme!
Tää on nyt raskasta, mut tiedän että tää itku/ikävä hellittää ajan kanssa!
Tiedän että kulta rakastaa mua ja se tulee olemaan musta vielä ylpeä, koska oon ollut reipas ja jaksanut kaiken inttipaskan!
Rakastan sua kulta<3
- Luokiteltu yhteisöihin
- Inttilesket I/09 Minä ja muut
Voi mussuu, sä läksit - silti onnellinen, tiedän, voit hyvinTiistai 13.01.2009 00:58
Sinne se ukko sitte lähti. Voi tulee hirmu ikävä, mutta näin on paras. Pehmee lasku pidemmästä erosta, nyt näkee sua sentään sitten viikonloppuisin. Ja parastahan on se, että kun tulet armeijasta rakkaani niin sitten muutetaan omaan kotiin, yhteiseen kotiin. Jos olet vuoden rakas, sitten minä menen jo edeltä meidän kotiin ja sinä tulet sitten viakuun. Ja sitten pidetään kunnolla toista viakutuksessa. Ollaan viakussa vaan.
Mussukissu on aikas maukukatten rakastus <3
Siellä sä olet armeijassa, kasvat mieheksi ja voit oikein hyvin. Opit uusia asioita ja pääset vähän leikkimään sotaa. Pääset inttiin syömään hyvin ja lepäämään työnteosta ja lomillasi saunotan sinua, pesen ja peittelen. olet viakussa.
Ei ole yksin kiva mennä nukkumaan, mutta olet varma että sinun antamasi Katze Kissen , sekä sinulta saatu nalle ovat viakuituksessa. Nukuthan sinäkin hyvin, olet ajatuksissa rakkaani <3 Tiedän että voi hyvin ja ajattelet minua. Minäkin sinua niin hirmuisesti. Tämä on vain vaihe elämässä, lyhyt vaihe joka voi antaa paljon. Otetaan kumpikin siitä kaikki irti.
Nauti sinä siellä olemisesta ja vapaudestasi. Kasva ja tule kuuliaiseksi, tutustu uusiin ihmisiin ja löydä hyviä kavereita. Saa monia ainutkertaisia kokemuksia. Minullakin on tehtävä täällä kotona, minun tulee selvittää ajatukseni, parantua. Ei olisi reilua että ottaisit minut kokonaan taakaksesi, haluan tuntea maan itsekin jalkojeni alla. Minun pitäisi enää vain olla rohkea ja astua eteenpäin, jotta sinäkin rakas voit olla ylpeä minusta.
-mushukatten
Mussukissu on aikas maukukatten rakastus <3
Siellä sä olet armeijassa, kasvat mieheksi ja voit oikein hyvin. Opit uusia asioita ja pääset vähän leikkimään sotaa. Pääset inttiin syömään hyvin ja lepäämään työnteosta ja lomillasi saunotan sinua, pesen ja peittelen. olet viakussa.
Ei ole yksin kiva mennä nukkumaan, mutta olet varma että sinun antamasi Katze Kissen , sekä sinulta saatu nalle ovat viakuituksessa. Nukuthan sinäkin hyvin, olet ajatuksissa rakkaani <3 Tiedän että voi hyvin ja ajattelet minua. Minäkin sinua niin hirmuisesti. Tämä on vain vaihe elämässä, lyhyt vaihe joka voi antaa paljon. Otetaan kumpikin siitä kaikki irti.
Nauti sinä siellä olemisesta ja vapaudestasi. Kasva ja tule kuuliaiseksi, tutustu uusiin ihmisiin ja löydä hyviä kavereita. Saa monia ainutkertaisia kokemuksia. Minullakin on tehtävä täällä kotona, minun tulee selvittää ajatukseni, parantua. Ei olisi reilua että ottaisit minut kokonaan taakaksesi, haluan tuntea maan itsekin jalkojeni alla. Minun pitäisi enää vain olla rohkea ja astua eteenpäin, jotta sinäkin rakas voit olla ylpeä minusta.
-mushukatten
- Luokiteltu yhteisöihin
- Inttilesket I/09 Minä ja muut,
- Tuomas <3 Rakkaus
[Ei aihetta]Maanantai 12.01.2009 22:41
Voi kamala!
Nyt se sit tapahtu, se mitä en todellakaan odottanut.
Janne lähti inttiin. :(
KAUHEE IKÄVÄ!!
Nyt se sit tapahtu, se mitä en todellakaan odottanut.
Janne lähti inttiin. :(
KAUHEE IKÄVÄ!!
- Luokiteltu yhteisöihin
- Inttilesket I/09 Minä ja muut,
- inttilesket<3 Rakkaus
BWAHA!Maanantai 12.01.2009 20:33
Kuolkaa hipit aamuihinne ja tyttöystävät kyyneliinne!!
*PASKASTA NAURUA!
Sain suurta hupia ku lueskelin Inttilesket I/09 hommia! :--D
Ei ne sinne kuolemaan menny ja kyllä se saatana takasi tullee.
"Nyyhq, ei oo kuulunu mittään koko päivänä!! :''''''''(("
Pikkusen on kiireinen tuo ensimmäinen päivä.
Oma mies soitti ja avautu, kuin on ihan paskaa uusille hipeille jaella kamoja.
Ei pääse syömään, ei nukkumaan, ei kerrosvappaille.
Vaikka muistaahan tuon tunteen itekki, mutta saatana!
En vaihtais puolesta vuojesta päiväkään pois.
Musta on kivaa ko miekkonen on sielä, en oo kelleekkään tilivelvollinen! :D
Ahistaa enemmänki ko se tullee pois.. :
DD
"Hyvä Suomen Armeija,
minä vihaan sinua."
Kaunista ängstiä!
Onnea pienelle elämällenne, mihin ei mahu muutakuin oma ukko!
Ite oon nauttinu puolesta vuojesta niin täysin rinnoin.
Saanu ihan helvetin rauhassa vaan piletä.
Miekkoselle maininnu jos muistanu!
Apinat!
Pakollinen lesoleso!!
TJ VITUN 80!!
Sehä tullee kohta kottiin, paniikki! ;o
Eivaa, omnom! :
DD
- Luokiteltu yhteisöihin
- Inttilesket I/09 Minä ja muut,
- Inttilesket II/08 Rakkaus,
- Sotilaspoliisit on HOTTEJA!!! Rakkaus
Sinne meni. Maanantai 12.01.2009 19:21
- Luokiteltu yhteisöihin
- Inttilesket I/09 Minä ja muut