Ja mikään ei oo inhottavampaa, ku kuunnella seinän toiselta puolelta, kuinka kissavauvoja ihastellaan ja kuinka niistä valitaan toinen uuteen, toivottavasti lopulliseen kotiin.
Tekis niin mieli mennä väliin, huutaa, että on käyny joku erehdys, että ei näitä kissoja luovuteta.
Niin sanoo tunne.
Mutta järki sanoo seis! Näin on parempi, loppujen lopuksi.
_ArkiPäivänVaras_
Ps. Ens viikolla lähtee toinen, toinen mun mussukoista. Toinen niistä, jotka taas kerran vei mun sydämen.