Se oli tässä, ja ei ollutkaan
Päivä päivältä
kaikki vajoaa.
Alas alas
tyhjyyteen,
tarkoituksetomuuteen,
turhuuteen
Hetki hetkeltä
kaikki tuntuu turhalta.
Onko meillä päämäärää?
Sitäkö tavoitellaan
Tarpeellista?
Hyödyllistä?
Mitä hyötyä tästä
työstä
oikeastaan onkaan?
"Ei elämästä selviä hengissä"
sanoi hän
Niin en minäkää selviä
Apua
Romahdan
kohta
Liika on aina liikaa