Tämä sivu käyttää evästeitä palveluiden toimittamisessa, mainosten personoinnissa ja liikenteen analysoinnissa. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön.
Lisätietoja
Hae
Kirjoita tähän nimi tai nimen osa aloittaaksesi hakemisen.
Hakua tehdessä tapahtui odottamaton virhe. Yritä hetken kuluttua uudestaan!
Hakusi ei tuottanut tuloksia. Ole hyvä ja yritä toisilla hakusanoilla!
Ei voi olla näi paskamaista tuuria kellää muulla.. Vasta hain koiran alkuviikosta ja nyt se kuoli.. Se alko oksentaan pari päivää sitte ja ajateltii ramin kans että sillä on maha sekasin ruuasta. Eipä sitte vissii ollu. Eilen se oli paljon pirteämpi ko Hannan kans saatiin annettua sille piimää ja lihaliemikuutiota sekotettuna veteen ja sain sen yölä puol4 aikaan syömään sitä piimää, johon oli sekotettu maitohappobakteeri jauhetta, kuten mulle sanottii että tehä. Käytin koiran sitte ulkona vähän ennen neljää ja se pasko verta. Sitte ko päästii sisälle nii se oksensi eka ihan normaalisti ja heti perään sitte verta. Yritin saaha ramia jollain tavoin kiini, mutta missää puhelimessa ei ollu saldoa. Kävin vielä sitte vähän ennen puol6 aamulla kattomassa koiraa ja sielä se makas saunanlautteitten alla ja katto minua korvat pystyssä. Mie sitte aattelin että no mie meen vähäks aikaa makkaan sohvalle ja lähen käyttää sen sitte uuestaan ulkona ko ei se ollu enää ees oksentanu. Mie söin siinä leipää ja join kaakaota ja yritin levähtää sohvalla vähän aikaa (olinhan valvomassa jo toista yötä koiran takia). No rami tuli sitte kotia joskus kello 7 ja mie sanoin sille koirasta että se oksens ja paskans verta. Sehä nosti kauhean metelin että minun ois pitäny soittaa eläinlääkäriin eikä laittaa koiraa vain pesuhuoneeseen. Milläs helevatalla mie oisin soittanu ko ei oo saldoa missää puhelimessa joka on täälä kämpilä. Enkä kyllä kehannu lähteä juokseen aamutunneila mihinkää hakee puhelinta, ei mulla oo ees ajokorttia että oisin voinu ajaa Tervolaan.Vai luuleko se että mie voin vain juosta johonki aamulla kello 5:00 että lainatkaa puhelinta ja viekää minut ja koira Tervolaan eläinlääkärille. Mie sitte menin kattoo koiraa ja sielä se makas lattialla eikä hengittäny. Kauheaahan se oli. Mie valvoin koiran takia 2 yötä ja sitte ko on semmonen tilanne että se näyttää parantuvan nii se kuolee ihan tunnissa. En mie voi ymmärtää, jos rami ois tullu aikasemmi nii se saattas olla viel hengissä. Ramin piti alunperin tulla 4 aikaa aamulla töistä ja mie oon oottanu ko kuuta nousevaa että koska se tulee ko huomasin et koira alko menee taas huonommaks. No minuaha se rami syyttää etten oo huolehtinu koirasta, mutta kaikkeni yritin tehä. En miekää mikää jeesus sentää ole. En kyllä tiä sitte miten tästä eteenpäin pakko vaa jaksaa. Ei oo mikään maailman paras olo nytten, ei tosiaankaa. Ja tuskin tulee oleenkaa.
En kyllä aatellu ottaa enää koiraa muutako ihan pennusta asti. Enkä ainakaa vähään aikaan, mulle riittää nyt kani ja hevonen. Ei tuo koira välttämättä ees ollu terve alunperinkää. Ja maanantaina meän piti vielä se madotukseen ja rokotuksille. No ei tarvi ei. Vaikka siitä puhuttii jo kauan aikaa.
Niin vaikeni ääni tassujen,
sammui liekki suuren sydämen.
Jätti surun suuren, aivan valtavan,
sisintä hiljaa kuin riipien kalvavan.
Ei enää virkaa talutushihnalla,
ei lämmittäjää kylmillä varpailla.
Poissa katse tummien silmien,
ja se haukku, sitä enää kuule en.
Jäi jäljelle vain irtokarvat,
sydämeen suuret avohaavat.
Ja ne repaleiset takin vuoret,
kaikki ne revityt lelut, puun kuoret...
Vaan jokainen karva, tahra tai parsittu paita,
Jokainen on yksi kaunis muisto,
hetki täynnä elämää,
niitä muistellen en koskaan yksin jää.