IRC-Galleria

Tiedot

Luokittelu
Rakkaus
Perustettu
28.2.2009
Tilastot
Käyntejä: 170
« Uudemmat - Vanhemmat »

Tupee`[Ei aihetta]Luonut: Tupee`Torstai 29.04.2010 02:59

Vaellan aavikolla, vailla päämäärää.

Kenties kadotettu paratiisi? Liian tylsää. Sitä paitsi eihän täältä löydy kuin vanhan rahan teollisuuden rippeitä. Teräsromua. Arpia maassa.

Seitsenpäinen Saatana tanssi eilen yöllä taas sateessa ladon katolla. Nauroi ja huusi ivaten: "Onko sulla pokkaa!?"

...sytytti kellarin palamaan, perkele! Vituttaa.

Onneksi sade kuitenkin tekee työnsä, hitaasti mutta varmasti. Mutta sateelle ei kuitenkaan näy loppua, eikä minulla ole sateenvarjoa... Sataa, sataa...

(Anna sateen pyyhkiä kyyneleesi pois, anna kivun viedä tuska ja pelko mennessään... Revi kahleesi rikki, näytä minulle haavasi ja anna minun tuntea mitä sinä tunnet, edes pienen hetken verran. "Elonmatkan keston verran...")

Ehkä sittenkin etsisin sen kadotetun paratiisin!

Pelkkiä lukittuja ovia. Pelkkiä umpeen laudattuja ikkunoita. Huoneita täynnä pimeyttä. Portieeri kysyi porraskäytävässä että mitä sä täältä etit... kadotitko sydämen tänne vai ootko muuten vaan... no, mielipuoli. Sanoin sille että vittu mä asun täällä! Asun totta tosiaan... rappukäytävät täynnä paskaa, naapureina pelkkiä murhaajia ja raiskaajia. Käärmeitä.

Hissi oli rikki. No menin portaita. Pelkkiä lukittuja ovia. Pelkkiä umpeen laudattuja ikkunoita. Huoneita täynnä pimeyttä. Eikä pidä unohtaa paskaa portaissa! Näillä main on kiinteistöjen hinta silti huipussaan, eli pidä kiinni kynsin ja hampain siitä mitä saat.

Mutta ehkäpä... joku ymmärtää?

Ruosteisen öljynporaustornin juurella katson ylös aurinkoon, se sokaisee. Katselen kuinka hento kukkanen puskee läpi maan. On kuuma. Niin kuuma... enää ei sada. Hetken ajan, kun katson aurinkoon, on helppo uskoa, että Jumala rakastaa. Usko ihmiseen taas kohoaa. Kunnes ydinlaskeuman lämmin tuulahdus pyyhkii sen mennessään. Jäljelle jää vain autiomaa ja teräsromu. Arvet maaassa.


Ei löytynyt kadotettu paratiisi... pelkkiä rikki revittyjä sieluja, kuin merilevää... ei, kuin rautakuonaa rannalla.





Ensi kerralla otan kartan.
« Uudemmat - Vanhemmat »