mä haluun matkaa kauas täältä
kunpa totuudelta voisin mä selkäni kääntää
haluan vaan sun luokses takas
haluan sua vasten vaan painautua rakas
oot niin kaukana musta ja mä mietin
joka hetkee jonka sun kanssas vietin
jätin sydämeni jonnekkin kauas pois
ottaisin sut mukaan jos sen takas hakea vois
oot mielessäni sekä joka muistossa
missä aina ystävinä aikaa vietettiin
toisiamme heikkoina hetkinä lohdutettiin
mut ne ajat ei unohdu vaik ne on jo takana
kaikki muistot viiltää sisimpääni niinkun katana
en muuta toivo kun vaan saisin olla sun luona
ja kohta tuun jo takas niin nopee ettet huomaa
kunpa totuudelta voisin mä selkäni kääntää
haluan vaan sun luokses takas
haluan sua vasten vaan painautua rakas
oot niin kaukana musta ja mä mietin
joka hetkee jonka sun kanssas vietin
jätin sydämeni jonnekkin kauas pois
ottaisin sut mukaan jos sen takas hakea vois
oot mielessäni sekä joka muistossa
missä aina ystävinä aikaa vietettiin
toisiamme heikkoina hetkinä lohdutettiin
mut ne ajat ei unohdu vaik ne on jo takana
kaikki muistot viiltää sisimpääni niinkun katana
en muuta toivo kun vaan saisin olla sun luona
ja kohta tuun jo takas niin nopee ettet huomaa
aina kun on se aika tyynyyn painaa pää
sun kasvosi on ainoo joka mun mieleen jää
en tiennyt miten ikävä voi näin paljon raastaa
täs joudun makaan yksin et oo vieressäni taaskaan
aika vaan kuluu se on pois mun elämästä
jokin estää mua eteenpäin elämääni vetämästä
kulta sä oot ainoo joka ymmärtää
mitä asioita pyörii sisällä mun hauraan pään
kun katson peiliin näen vain pienen tytön
joka tekemisillään on kaivanut itselleen ojan
kun katson siitä mun omiin silmiini syvälle
näet mun itkevän, taitaa tuntua hyvältä?
oon silti liian nuori totuuden tajuamaan
ja kui paljon ikävä voi painaa ei muil oo hajuakaan
rakas kulta mulla on ikävä
ja mun rakkaus sua kohtaan on lupaus pitävä
sun kasvosi on ainoo joka mun mieleen jää
en tiennyt miten ikävä voi näin paljon raastaa
täs joudun makaan yksin et oo vieressäni taaskaan
aika vaan kuluu se on pois mun elämästä
jokin estää mua eteenpäin elämääni vetämästä
kulta sä oot ainoo joka ymmärtää
mitä asioita pyörii sisällä mun hauraan pään
kun katson peiliin näen vain pienen tytön
joka tekemisillään on kaivanut itselleen ojan
kun katson siitä mun omiin silmiini syvälle
näet mun itkevän, taitaa tuntua hyvältä?
oon silti liian nuori totuuden tajuamaan
ja kui paljon ikävä voi painaa ei muil oo hajuakaan
rakas kulta mulla on ikävä
ja mun rakkaus sua kohtaan on lupaus pitävä
päivin ja öin sun kuvas mieleen palaa
vaikka se sattuu silti mietin mä sua salaa
kynän kautta kyyneleeni sulle vuodatan
jos saan sut ikuisesti pitää ootan vaik vuosisadan
jos nyt oves taakse astuisin, niin avaisitko?
jos soittaisin sulle, niin vastaisitko?
jos kaikesta pyytäsin anteeks, niin antaisitko?
jos antaisin sulle kaiken, niin ottaisitko?
jos oisin surullinen, niin huomaisitko?
ja jos huomaisit, niin lohduttaisitko?
jos nyt takaisin tulisin, niin halaisitko?
jos kokonaan pois lähtisin, niin unohtaisitko?
tää kaipuu saa mut voimattomaksi
kaikki on hyvin aina kun me ollaan kaksin
oot liian kaukana vaik kätes kädessäni tunnen
oispa kaikki niinkuin joskus silloin ennen
vaikka se sattuu silti mietin mä sua salaa
kynän kautta kyyneleeni sulle vuodatan
jos saan sut ikuisesti pitää ootan vaik vuosisadan
jos nyt oves taakse astuisin, niin avaisitko?
jos soittaisin sulle, niin vastaisitko?
jos kaikesta pyytäsin anteeks, niin antaisitko?
jos antaisin sulle kaiken, niin ottaisitko?
jos oisin surullinen, niin huomaisitko?
ja jos huomaisit, niin lohduttaisitko?
jos nyt takaisin tulisin, niin halaisitko?
jos kokonaan pois lähtisin, niin unohtaisitko?
tää kaipuu saa mut voimattomaksi
kaikki on hyvin aina kun me ollaan kaksin
oot liian kaukana vaik kätes kädessäni tunnen
oispa kaikki niinkuin joskus silloin ennen