IRC-Galleria

No olihan sinne sitten pakko mennä. Katsastamaan Lutakko ja muutama bändikin. Vaikka ei oikeesti välttämättä olis ollutkaan varaa lähteä.

Aamulla lähdin jo joskus yhdeltätoista. Portit aukesivat kahdeltatoista, mutta puolelta alettiin vaihtaa lippuja rannekkeisiin. Odotin hirveetä yleisöryntäystä jo heti alkuun, mutta todellisuus oli vähän muuta. Mun lisäksi portilla oli ehkä 15 ihmistä. No ainakin oli väljää.

Ensimmäisenä lavalle kipusi Home Junior. Jyväskyläläinen pikkubändi, joka ainakin omien sanojensa mukaan on maailman paras. No siitä allekirjoittanut on hieman eri mieltä, mutta ei tämä kyllä huono ollut ollenkaan. Välispiikit oli hauskoja ja laulaja esitteli itsensä Jon Bon Joviksi. Samalla soitettiin It's My Lifea. Yhdessä välissä kitarasta katkesi kieli ja piti treenikseltä käydä hakemassa uusi. Mikä tuuri, että bändi treenaa Lutakolla. Keikasta jäi hyvä maku, viihdyttävää. Musiikista en oikein pitänyt, biisit kuulostivat liikaa samalta. Mutta kyllähän tuota uudestaankin menisi katsomaan. Olin muuten eturivissä. Mun lisäkseni siinä oli ehkä neljä ihmistä.

Sitten tahdoin mennä katsomaan Kamalaa. En aikaisemmin ollut kuullutkaan koko bändistä, ja oli hyvä että menin. Keikasta nimittäin tuli yksi parhaimmista keikoista ikinä. Eturivi oli taas hyvinkin väljä, minun lisäkseni yksi (1) ihminen. Tyttöbändi. Ja hot laulaja. Tykkäsin oikein oikein oikein paljon! Tuollaseksi mäkin haluan. Asenteella vetivät. Viihdyin eturivissä koko keikan ajan ja virnuiltiin laulajan kanssa toisillemme. Se koitti kovasti näyttää todella tuimalta ja minä repeilen eturivissä ja lopulta sekin vaan repeili.

Kamalan jälkeen kävin vilkaisemassa Ghost Brigadea. Siinäkin pääsin eturiviin, vaikka tällä kertaa se ei ollutkaan niin väljä. Bändi soittaa vähän doomihtavaa kuolonmetallia, mutta bändin ulkonäkö vähän yllätti. Mutta hyvä bändihän tuokin, en kyllä jaksanut kuunnella kuin pari biisiä.

Seuraavaksi Before the Dawn. Sen takia olin Liekkeihin päättänytkin lähteä. Tämä oli aivan pakko nähdä eturivistä, joten jätin Ghost Brigaden kesken ja suunnistin sisälle. Moikattiin Larsin kanssa ja juteltiin hetki, sitten herran pitikin mennä hoitamaan soundcheck loppuun. Itse jäin pyörimään eturiviin. Lopulta valtasin itselleni paikan aivan keskeltä. Enää ei ollut niin väljää kuin aluksi.
Keikka oli todella energinen ja meininki hyvä. Ja tuli kuuma. Innostuin moshaamaankin muutamaan otteeseen (joka sitten kostautui seuraavana päivänä). Soittivat ainakin Dying Sunin, Faithlessin ja Monstersin. Sain Larsilta settilistankin. (Taas.) Oli aivan vitun kova keikka, kärkipäähän tulee sijoittumaan tämäkin.

Tämän jälkeen lähdin käymään kotona (Lutakkoon on matkaa n. 1,5 kilometriä), söin ja lähdin takaisin. Vilkaisin Swallow the Sunia, moikkasin kavereita ja päätin, että Liekit ovat minun osaltani nyt tässä. Oli vielä suunnitelmissa lähteä Katseeseen katsomaan Soulfallenia, mutta moshailu yms. olivat vaatineet veronsa ja lähdin ajoissa nukkumaan.

Ensi vuonna toivottavasti uudestaan!