IRC-Galleria

Arkipäivän kohtaamiset erilaisten ihmisten kanssa, tuovat meille kaikille sattumanvaraisesti eteen nopeasti vaihtuvia tilanteita. Näissä kohtaamisissa, verkossa tai verkon ulkopuolella, meidän täytyy pienistä merkeistä ja merkityksistä luoda itsellemme kuva tuosta yhteydenottajasta. Millä asialla tämä on? Mistä hän tuntee minut? Voinko luottaa häneen ja tarkoittaako hän hyvää?

Onneksi suurin osa nettituttavuuksista on hyvällä asialla; jakamassa kokemuksia jonkin harrastuksen tai yhteisen kiinnostuksen kohteen osalta, etsimässä tietoa jostain postaamastasi aiheesta tai ihailen peukuttamassa uutta kampausta. Netissä solmitaan jatkuvasti uusia ystävyyssuhteita, jotka useimmiten toimivat hienona voimavarana ja peilinä elämän muutoksissa.

Joskus kuitenkin eteen voi tulla tilanteita joissa oma sisäinen ääni herää ja alkaa varoitella. Silloin on hyvä pysähtyä kuuntelemaan sitä. Jos yhteydenottaja esimerkiksi kysyy onko vanhemmat kotona tai tuntematon kyselee hyvin henkilökohtaisia asioita. Se voi kertoa siitä, että nyt ei kaikki ole hyvin.

Jos sinulle herää kohtaamisten yhteydessä epämiellyttävä ja epämääräinenkin tunne siitä, että tässä on jotain epäilyttävää tai itseäsi mahdollisesti loukkaavaa, pysähdy miettimään, mikä sen tunteen herättää? Luota tähän tunteeseen ja suojaa itseäsi. Lopeta viestittely ja kerro asiasta jollekin, mieluiten luotettavalle aikuiselle. Näin saat mahdollisuuden pohtia toisen kanssa, mistä tuo epämiellyttävä tunne tuli. Ilmoita asiasta tarvittaessa sivuston ylläpitäjälle ja poliisille. Se on ainoa keino yrittää saada rikollista tai loukkaavaa toimintaa verkossa näkyväksi ja sen tekijää vastuuseen teostaan.

Näistä ja muista mieltäsi askarruttavista asioista voit tulla juttelemaan RIKUn chattiin torstaisin täällä Galtsussa ja muina arkipäivinä osoitteessa www.riku.fi/nuoret

Nuorten parissa toimivista ammattilaisista koostuva seminaariyleisö istui hiljaa kun kaksi mukavaa ja leppoisaa miestä Odd Sverre ja Jarl aloittivat esittäytymisen. Miehet kertoivat kuuluvansa norjalaiseen utsattmann.no ryhmään, joka koostuu lapsuudessa ja nuoruudessa seksuaalista hyväksikäyttöä ja ahdistelua kokeneista miehistä. Molemmat miehet olivat kokeneet seksuaalista hyväksikäyttöä pienestä pojasta aikuisuuteen saakka ja molempien miesten kohdalla hyväksikäyttäjä oli ollut sukulainen. Miehet olivat kertomassa elämästään, jotta muut seksuaalista väkivaltaa ja hyväksikäyttöä kokeneet pojat ja nuoret miehet tulisivat paremmin autetuiksi. Puheenvuorossa käsiteltiin aiheita; Miten seksuaalisesta väkivallasta puhutaan, miten siitä kysytään ja miten seksuaalista hyväksikäyttöä kokenut poika tai mies kohdataan.

http://utsattmann.no/ ryhmän jäsenet haluavat jakaa tietoa poikiin ja miehiin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta. Miesten rohkeus tulla esiin ja kertoa elämästään omilla kasvoillaan ja persoonallaan oli pysäyttävää. He kertoivat avoimesti vaikeista, satuttavista ja useimmissa yhteiskunnissa hävettävinä pidettävistä asioista. He puhuivat myös tunteistaan, selviytymiskeinoistaan, saamastaan hoidosta ja ennen kaikkea selviytymisestään.

Puheenvuoron viesti oli selkeä – seksuaalisesta väkivallasta ja hyväksikäytöstä voi ja saa selviytyä.
On tärkeää, että seksuaalista väkivaltaa kokeneet nuoret saavat apua riippumatta siitä miten ovat tilanteeseen ajautuneet. Näistä asioista voi ja on hyvä puhua suoraan. Kukaan ei varmasti mene rikki vaikeiden asioiden esille nostamisesta vaan enemmänkin vaikenemisesta ja kysymättä jättämisestä.

Lämmin kiitos Odd Sverre ja Jarl,
Respect!

Jos olet kokenut seksuaalista väkivaltaa niin keskustele asiasta ihmisen kanssa johon luotat. Jos haluat ensin keskustella kokemastasi asiasta nimettömänä niin voit ottaa yhteyttä RIKUn chatin osoitteessa www.riku.fi/nuoret tai IRC-Gallerian Rikosuhripäivystyksen Rikosuhripäivystys, RIKU chatin kautta.

Iso osa poikiin ja nuoriin miehiin kohdistuvista väkivaltarikosta on fyysisiä väkivallantekoja. Media on viimeaikoina julkaissut myös paljon uutisia poikiin ja nuoriin miehiin kohdistuneesta seksuaalisesta väkivallasta.

Väkivaltarikoksen tai -rikosyrityksen kohteeksi joutuneet pojat ja nuoret miehet eivät kuitenkaan aina hakeudu avun piiriin. Tällöin on riskinä, että nuori ei saa apua ja tukea vaikeaan tilanteeseen. Rikosprosessin ja erityisesti oikeusprosessin osalta moni käytännön asia voi ilman ohjeita tulla heikommin hoidetuksi. Tämä voi pahimmillaan johtaa mittaviin taloudellisiin menetyksiin, esimerkiksi oikeudessa haettavien korvausten osalta.

Minkälaista apua ja tukea pojat ja nuoret miehet sinun mielestäsi tarvitsevat jouduttuaan väkvialtarikoksen uhreiksi?
Mitä tekisit jos kaverisi joutuisi väkivallan kohteeksi?
Mihin palveluun tai paikkaan sinä ohjaisit ystäväsi?
Puhuvatko pojat ja nuoret miehet toisilleen tai yleensä kenellekään kokemastaan väkivallasta?

IRC- Galleriassa tehdyn kyselyn mukaan yleisin poikien ja nuorten miesten vastaus kysyttäessä reaktioita esimerkiksi katuväkivaltaan oli ärtyneisyys ja suuttumus.

Kääntyykö poikien tai nuorten miesten hämmennys tai pelko väkivaltatilanteesta helpommin suuttumukseksi tai raivoksi verrattuna tyttöihin ja nuoriin naisiin?
Miten sinä reagoisit jos joutuisit väkivallan kohteeksi?
Saavatko nuoret helposti tarvitsemansa avun rikosuhritilanteessa?
Onko tyttöjen ja nuorten naisten helpompi ottaa yhteyttä terveyspalveluihin ja muihin tukipalveluihin kuin poikien ja nuorten miesten?

Tule antamaan oma ideasi siitä, miten helpotamme nuorten avun ja tuen saamista väkivaltatilanteiden jälkeen!
Ota osaa keskusteluun Rikosuhripäivystyksen työntekijöiden kanssa aiheesta
Pojat ja nuoret miehet rikoksen uhreina.
Teemallinen ryhmächat tiistaina 5.11 klo 14:30-17:30

Jos ystäväsi tai sinä olet joutunut rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi niin hae rohkeasti käytännön neuvoja ja ohjeistusta tilanteeseen. Rikosasian todistaja saat myös ohjeita ja neuvoja Rikosuhripäivystyksestä. Voit myös käydä tutustumassa RIKUn nuorten nettisivuihin osoitteessa: http://nuoret.riku.fi

Tapahtuneesta kertominen auttaa ehkäisemään väkivaltaa ja mahdollisesti myös muita rikoksia. http://nuoret.riku.fi/tietoa-nuorelle-rikoksen-uhrille/milloin-kannatta-hakea-apua/mista-saat-apua/

Vastaa kyselyyn ja tule chattiin sanomaan painava sanasi poikien ja nuorten miesten puolesta!

Syyslomalla moni on reissannut tai sitten vain nukkunut univelkoja pois kotona vällyjen alla. Osa teistä saattaa olla syyslomalla parhaillaan ja nauttii vapaa-ajasta. Miten ikinä syyslomasi vietitkään, on lomien tai viikonlopun jälkeen mukava taas nähdä kavereita.

”Mitä kuuluu?” kysyt iloisena kaverilta. Mitäpä jos saatkin vastaasi vakavan ilmeen tai jopa itkuun purskahtamisen? Myös lomalla voi tapahtua ikäviä asioita. Nuorten kokema väkivalta tai muu kiusaaminen on usein toisten nuorten tai tuttujen henkilöiden tekemää.

Ystävänä ja läheisenä on tärkeää antaa aikaansa sille, jota on loukattu tai kohdeltu kaltoin. On tärkeää auttaa ja yleensä pelkkä kuuntelu ja lohduttava läsnäolo riittävät. Jos kaverisi on kuitenkin kohdannut jatkuvaa kiusaamista, ahdistelua tai väkivaltaa, niin sinun tärkein tehtäväsi on lähteä ystävän tueksi selvittämään asiaa turvallisen aikuisen, kuten esimerkiksi terveydenhoitajan, kuraattorin tai erityisopettajan luokse. Tämänkaltainen apu on ystävällesi korvaamatonta. Voit myös kysyä käytännön ohjeita ja neuvoja rikosuhritilanteessa RIKU:n nuorten palvelusta. http://nuoret.riku.fi/

Huomenna torstaina 24.10. voit tulla kysymään neuvoja tai pohtimaan omaa tai ystäväsi tilannetta Rikosuhripäivystyksen nuorten hankkeen työntekijöiden kanssa myös täällä Galtsussa
klo 14.30- 17.30. Chatsisa voit jutella kahdenkesken ja nimettömänä Rikuliinan tai Rikupiian kanssa.
Tervetuloa!

Vielä ehdit myös vastaamaan kyselyymme katuväkivallasta. Jokainen vastaus tuo meille tärkeää tietoa nuorten kokemuksista tästä aiheesta.

Auttamalla saa synkätkin pilvet väistymään :)




[Kyselyä ei löydy]

Muistan omista kouluajoista kuinka yhtä luokkalaistamme kiusattiin ja kuinka mielessäni mietin jo silloin miten voisin häntä auttaa. Oli surullista katsoa vierestä kuinka toista nimiteltiin ja vähäteltiin. Monen arkea koulussa tai työssä varjostavat erilaiset kiusaamiskokemukset. Kiusaamiskokemukset voivat jättää syvät haavat itsetuntoon ja mielenterveyteen, jollei niihin puututa ja kiusaamista käsitellä.

Jokainen meistä on ainutlaatuinen ihminen, joka on varustettu erilaisella persoonalla ja itsetunnolla. Kukaan meistä ei voi tietää miltä toisesta tuntuu kiusaaminen ilman, että siitä kysytään. Se mikä toiselle voi olla vain läppää, voi toiselle olla kiusaamista.

Rohkeaa on kertoa muille kiusaamiskokemuksistaan, sillä kiusaamiseen puuttuminen on jokaisen aikuisen velvollisuus. Työpaikalla se on myös esimiehen velvollisuus. Kiusaamiseen on vaikea puuttua jos siitä ei puhuta. Olin juuri työharjoittelussa koulussa terveydenhoitajana. Ilokseni huomasin, että monet nuoret toivat rohkeasti esiin huolensa kiusaajista ja kiusatuista. Näin kiusattuja ja kiusaajia voitiin auttaa.

Kiusattua voi auttaa myös jokainen meistä monilla pienilläkin teoilla. Ystävälliset eleet, kuten hymyileminen, moikkaaminen ja juttelu auttavat kiusattua jaksamaan kouluarjessa tai työpaikalla. Kiusatulle voi myös kertoa ettei hyväksy sitä mitä kiusaajat hänelle tekevät. Ota kiusattu mukaan yhteiseen tekemiseen vaikka kaveriporukalla.

Sinä voit jäädä kiusatun mieleen myönteisenä hymynpilkahduksena koulusta tai työpaikalta. Pidetään yhdessä parempaa huolta toisistamme.

Ohessa hyviä linkkejä:

http://www.mll.fi/nuortennetti/kiusaaminen

https://nuoret.mielenterveystalo.fi/nuoriso/



Terveydenhoitajaopiskelija Heidi

Uhkaava lause jää kaikumaan korvissa, kun itsellä ei ole antaa tupakkaa sitä pummaavalle humalaiselle kanssakulkijalle metrossa. Pelottaa ja ärsyttää yhtä aikaa.

Katuväkivaltaa on nähnyt tai kohdannut meistä lähes jokainen, ainakin sivusta seuraajana. Helsingin Sanomien viimeviikkojen uutisoinnin mukaan katuväkivaltaa kohtaavat etenkin nuoret ja nuoret aikuiset. Elokuussa Hesari otsikoi: ”Kahdeksan poikaa pahoinpiteli 16-vuotiaan tytön” (HS 16.8.2013). Poliisin mukaan uutisen kuvaama porukkaväkivalta ei ole harvinaista ja usein sen taustalta löytyy kahden tai useamman nuoren välistä riitaa. Tällä viikolla uutiskynnyksen ylitti Helsingin Alppipuiston lisääntyneet varkaudet, pahoinpitelyt ja huumerikokset. (HS 30.9. ja 1.10.2013). Helsingin poliisin tilastojen mukaan Alppipuistossa on tehty tänä vuonna ihmisen henkeä tai terveyttä uhkaavia rikoksia 15 kpl. Viime vuonna tehtyjä ilmoituksia samankaltaisista rikoksista oli seitsemän.

Katuväkivalta on väkivaltaa, seksuaalista ahdistelua tai uhkailua, joka tapahtuu kadulla, puistoissa tai muulla julkisella paikalla. Myös bussi, juna, metro tai kauppakeskus katsotaan julkiseksi tilaksi. Katuväkivallassa on yleensä kysymys ennestään tuntemattomien osapuolten välisestä, suunnittelemattomasta väkivallasta ja usein tapahtumaan liittyvät alkoholi tai muut päihteet tavalla tai toisella. Baari-illan jälkeen voi kinastelut ja suunsoitot tutussakin seurueessa muuttua yllättäen fyysiseksi väkivallaksi. Tuolloin voi turpiinsa saanut kokea avun hakemisen vaikeaksi, etenkin jos on itsekin ollut humalassa. Lasten ja nuorten kohdalla katuväkivaltaa esiintyy ns. laajentuneena koulukiusaamisena koulumatkoilla ja muutoin vapaa-ajalla julkisilla paikoilla hengailun yhteydessä.

Katuväkivallan uhriksi joutuminen aiheuttaa fyysisten vammojen ja kivun lisäksi paljon turvattomuutta ja pelkoa. Suurin osa katuväkivallan tekijöistä ja uhreista ovat nuoria poikia tai eri-ikäisiä miehiä, mutta tyttöjen ja naisten osuus molemmissa ryhmissä on lisääntynyt viimeaikoina. Tutkimuksen mukaan 16 % peruskoulun 9-luokkalaisista ilmoitti kokeensa kiusaamista, uhkailua tai väkivaltaa. Joka viidettä nuorta oli uhattu vahingoittaa. Tästä joukosta 19 % oli poikia ja 12 % tyttöjä. Väkivalta oli ollut esimerkiksi lyömistä tai potkimista. Suurimassa osassa tapauksista sekä tekijä että uhri olivat poikia, mutta 18 % väkivallan teoista oli tyttöjen välistä väkivaltaa.

Kuka tahansa meistä voi kohdata väkivaltaa yllättäen arkipäivän ympyröissä. Kun se osuu omalle kohdalle, ei ihan ensimmäisenä tulekaan mieleen miten kannattaisi toimia. Tutkimustulosten prosenttilukujen takana on satutettu ja pahoinpidelty nuori, joka on loukattu ja peloissaan. Väkivallan uhri kaipaa ainakin läheisten tukea ja turvaa. Jokainen väkivaltaa kohdannut kaipaa myös neuvoja ja ohjeita siitä, miten asiaa pitäisi viedä tarvittaessa eteenpäin esim. rikosilmoituksen muodossa. Jos olet kohdannut väkivaltaa voit hakea apua esimerkiksi täältä: http://nuoret.riku.fi/

Mitä mieltä sinä olet? Oletko itse tai onko kaverisi kohdannut katuväkivaltaa? Miten toimit tilanteessa ja mistä sait apua? Tule keskustelemaan ja kysymään aiheesta torstaina 10.10.2013 Rikosuhripäivystyksen IRC- Gallerian - yhteisön chatissa. Käy vastaamassa myös katuväkivallan kokemusta käsittelevään kyselyymme.


Lähteet:
Ellonen, N. ym. 2008: Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset
Kjällman, P. (toim.) 2011: Rikoksen uhrin käsikirja
Salmi, V. 2012: Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2012

Kesä on ohi ja kaunis syksy on alkanut. On helppoa keksiä lukuisia syitä, miksi olen viime aikana laiminlyönyt hyvään oloon liittyviä juttuja. Esimerkiksi syksyn pimenevät illat, jotka saattavat aiheuttaa väsymyksen tunnetta, pikaruokaravintolat, kotisohva, televisio, pelit, tietokone ja vaikka mitä muuta asiaa.

Hyvinvointi koostuu joka päivä monista pikkuteoista. Mitä nämä arjen pikkuteot sitten voisivat olla? Minulle esimerkiksi se on liikkuminen, urheileminen, terveellinen ruokailu, säännöllinen vuorokausirytmi, riittävä lepo ja uni sekä hyvät ystävät. Nämä pikkutekijät voidaan pitää siltana kivempaan arkeen, joista minä ainakin saan valtavan paljon hyvää mieltä ja oloa.

Liikkuminen, urheileminen tai harrastaminen antaa voimaa jaksaa paremmin. Minä ainakin huomaan sen heti, jos jätän esimerkiksi liikkumisen viikoksi. Aikaa pitäisi myös jättää olemiseen, jossa saan tavata upeita kavereitani ja jakaa heidän kanssa kivoja asioita.

Syksyn kaunis väriloiste tuo mieleeni terveellisen ruokavalion. On vihreää ja punaista, jotka muistuttavat minua tomaateista, kurkuista ja salaateista. On ruskeaa, joka muistuttaa ruisleivästä ja lihasta. On keltaista, joka muistuttaa hedelmistä. On valkoisia pilviä taivaalla, joka muistuttaa maitotuotteista. On sadetta, joka muistuttaa minua vedestä ja hyvistä kalaruuista.

Syksyllä päivät lyhenevät ja pimeä saapuu aikaisemmin. Usein iltaisin minua alkaakin haukotuttaa normaalia enemmän. Haukotus taas muistuttaa minua riittävästä levosta ja unista. On kiva saada nukkua tarpeeksi. Vuorokauden vaihtuminen muistuttaa minua elämän säännöllisestä rytmistä, jota on hyvä itsekin noudattaa.

Kivempaan ja parempaan arkeen siis pääsee hyvin pienillä muutoksilla. Tsemppiä syksylle!

Terveydenhoitajaopiskelija Caio

Ihmisillä on luontainen taipumus ja halu olla kontaktissa toisiin ihmisiin. Verkkoympäristö tarjoaakin rajattomat mahdollisuudet vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Erilaisten sivustojen, yhteisöprofiilien, blogien ja keskusteluryhmien kautta moni laajentaa sosiaalista verkostoaan ja luo uusia tuttavuuksia ennestään tuntemattomien ihmisten kanssa. Parhaimmillaan verkossa toimiminen helpottaa käytännön asioiden hoitamista ja tuo lähelle ihmisiä, joiden kanssa olisi reaalimaailmassa vaikea pitää yhteyttä.
Hyvään ja erinomaiseen liittyy kuitenkin vastakohtina huono ja ikävä. Netissä tapahtuva häirintä, kiusaaminen ja ahdistelu sekä rikollinen toiminta on yleistynyt netin käytön yleistymisen myötä. Mahdollisuus nimettömään tai nimimerkillä kommentointiin on lisännyt ilkeää, vastuutonta ja sääntöjen sekä lain vastaista kirjoittelua. Pahimmillaan hetken mielijohteesta verkkoon ladataan inhottavia kommentteja, äärimmäisiä mielipiteitä, epäsopivia kuvia tai muuta epäasiallista materiaalia.
Esimerkiksi seurustelusuhteen päättyminen on johtanut ex-kumppanin alastonkuvien levittämiseen netissä. Loukkaantumisen ja vihan tunteiden velloessa voi mielen vallata hetkellisesti ajatukset kostosta. Hyvältä tuntunut idea ei hetken päästä tunnukaan hyvältä vaan lähinnä häpeälliseltä. Kuvan lataaminen verkkoon vie kuitenkin vain sekunnin murto-osan. Valitettavasti verkossa leviämään lähteneen kuvan pois saaminen voi olla vaikeaa, jopa mahdotonta. Syyllistyykö kuvan lataaja rikokseen riippuen pitkälti siitä, kuinka laajasti kuvaa on levitetty. Erittäin huonoa ja törkeää käytöstä se on joka tapauksessa.
Netissä ei tarvitse sietää kiusaamista, painostamista, ahdistelua eikä kiristämistä. Jos olet itse tai ystäväsi on joutunut netissä tai reaalimaailmassa jatkuvan kiusaamisen, häirinnän, huijaamisen, varkauden, ahdistelun tai muun mieltä painavan asian kohteeksi niin tule juttelemaan asiasta. Meiltä voit kysyä asioista nimettömästi.

RIKUn chat IRC-Galleriassa torstaisin klo 14:30-17:30.
Tavoitat meidät myös arkisin RIKUn nettisivujen chat linkin kautta www.riku.fi/nuoret

Useimmille meistä on tarve pyrkiä kauneuteen – ympäristön ja oman kehon. Mitä kauneus kenellekin merkitsee ja miten sen käsittää, on sitten ihan eri juttu. Makuja on monia.
Se on selvää, että siisti viehättää enemmän. Onkohan sittenkään näin? No yleisesti huoliteltu miellyttää monia ja on tavallaan aina kaunista.

Kesää odotellessa pimeän talven jälkeen on tavallista, että voimaton, uupunut olo valtaa kehon ja tyytymättömyys itseen kasvaa. Hyvä lääke tähän on mennä ulos ja nauttia lisääntyvästä kirkkaudesta ja auringon valosta. Jo se saa aikaan monia hyviä muutoksia aivoissa vallaten koko kehon. Kaikki tuntuu selvästi jo paremmalle.

Erilaiset hoitotuotteet niin sisäiset kuin ulkoiset, vitamiinipillereistä aurinkovoiteisiin ovat sitten se viimeinen silaus. Kukin voi käyttää niitä oman makunsa ja mieltymyksiensä mukaan, ne tuottavat monille hyvää oloa ja edistävät näin hyvinvointia sekä terveyttä.

Lisäksi, riittävä ripaus unta ja ruokaa – näistä kauneus ja hyvinvointi on tehty !

Puhuttaessa varpaista ja jalkojen hyvinvoinnista ajatus helposti siirtyy kauniisti ja herkullisesti lakattuihin varpaankynsiin. Jotta varpaat voivat hyvin ja ovat kauniit on hyvä antaa hiukan aikaa ja hoitoa myös jalkaterälle ja miksei koko jalalle. Lakkaus voi olla se viimeinen silaus.

Omahoidossa on hyvä muistaa säännöllisyys. Jalkoja tulee pestä, rasvata ja sukkia vaihtaa päivittäin. Kynsiä on tarpeen leikata myös säännöllisesti. Jalkajumpalla voi voimistaa sekä rentouttaa lihaksia ja näin ehkäistä kipujen syntymistä.

Muistathan myös kengät, sillä sopivilla, oikean kokoisilla ja korkuisilla kengillä pystyy olemaan hymyillen liikkeellä vaikka koko päivän , sillä jalkojen hyvinvointi näkyy myös kasvoista. Tästä linkistä löydät hyvää lisätietoa aiheesta http://www.askelpiste.fi/