IRC-Galleria

t. Verkkoterkkarit

Minua ihmetyttää se, että rikosten uutisoinnin yhteydessä kerrotaan usein tekijän tai uhrin tilanteesta se, että oliko tämä alkoholin vaikutuksen alaisena vai ei. Mietin, että onko meidän helpompi käsittää tapahtunut paha, kun saamme tietää, että jompikumpi tai molemmat rikoksen osapuolet olivat kännissä tai muuten päihtyneitä.

On totta, että alkoholi vaikuttaa kykyyn arvioida uhkaavien tilanteiden riskejä tai kontrolloida impulsseja. Totta on myös, että alkoholilla on merkittävä rooli suomalaisessa väkivaltarikollisuudessa. Tiedetään, että n. 80 % henkirikoksista ja 70 % pahoinpitelyistä tehdään alkoholin vaikutuksen alaisena. Käytännössä päihtyneenä oleminen lisää varaa joutua väkivallan uhriksi samoin kuin se lisää riskiä käyttää väkivaltaa.

Päihtymyksellä siis selitetään sitä, jos tehdään jotain typerää tai väärää, sekä sitä, jos itselle on tapahtunut jotain ikävää ja odottamatonta. Oikeudessa uhrin humalatilaa ei onneksi pidetä tapahtunutta rikosta lieventävänä seikkana.

Tiedämme, että etenkin nuorten on vaikea kertoa kenellekään, jos he ovat joutuneet esimerkiksi pahoinpitelyn tai raiskauksen uhriksi. Jos nuori rikoksenuhri on itsekin ollut tapahtumahetkellä humalassa voi kynnys kertoa asiasta olla vielä korkeampi. Nuori miettii, mitä vanhemmat sanovat, kun olin vielä kännissäkin? Olihan se vähän mun omaakin syytä?

Kaikille meistä, jotka kohtaamme arjen eri tilanteissa asiakkaita, läheisiä, nuoria tai aikuisia, jotka ehkä miettivät kenelle kertoa, jos on kohdannut väkivaltaa, on tärkeä muistaa, että uhria voi auttaa parhaiten, kun kohtaa hänet lempeästi ja syyllistämättä. Vaikka lähisuhteissa väkivalta voi olla myös molemminpuolista, tilanteessa ei auta, että tapahtunutta selitetään alkoholin käytöllä. Tämä meidän aikuisten pitää sanoa nuorelle myös ääneen.

RIKUn palvelut on tarkoitettu kaikille rikoksen uhreille riippumatta rikoksesta tai muista tekijään tai uhriin liittyvistä seikoista. Myös rikosuhrien läheiset sekä rikosasioissa todistavat voivat kysyä neuvoa ja tukea RIKUsta. Alueellisten palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät täältä www.riku.fi ja sivuilta pääsee myös kahdenkeskiseen chattiin, jossa voi tulla kysymään neuvoa omaan tilanteeseensa liittyen.

Turvallista ja leppoisaa joulunaikaa kaikille!

Nuoret joutuvat yhä useammin rikoksen uhriksi. Yksi valitettava syy siihen on, että nuorten tekemät ryöstöt ovat lisääntyneet tuntuvasti. Aiheesta uutisoi tämän päivän Helsingin Sanomat. (http://www.hs.fi/kotimaa/Alaik%C3%A4inen+ry%C3%B6st%C3%A4j%C3%A4+haluaa+yleens%C3%A4+matkapuhelimen/a1405914646837)

Jutussa haastateltiin nuorta miestä, joka oli joutunut nuorten poikien ryöstämäksi kysyttyään heiltä neuvoa etsimänsä osoitteen löytämiseksi. Ryöstön uhriksi joutunut koki tilanteen uhkaavana ja nöyryyttävänä. Pelon ja häpeän tunteet ovat yleisiä rikoksen kohteeksi joutumisen jälkeen.

Rikoksen uhriksi joutuu yleensä yllättäen. Se rikkoo turvallisuuden tunteen, joka on tärkeä voimavaramme arjessa. Turvallisuuden tunne on yksi ihmisen perustarpeista. Selviämme arjen haasteista ja pystymme nauttimaan ja iloitsemaan itsellemme tärkeistä asioista, kun voimme kokea olevamme turvassa. Turvallisuuden tunteen voi rikkoa moni muukin ennalta arvaamaton ikävä asia tai tapahtuma, joka uhkaa omaa tai läheistemme terveyttä, toimintakykyä tai tulevaisuuden suunnitelmia.

Jutussa haastateltu ryöstön uhri kertoo onneksi päässeensä hyvin yli tapahtuneesta. Hän on toivottavasti saanut itselleen sopivaa apua ja tukea selvitäkseen siitä. Ensimmäinen tärkeä askel rikoksen uhriksi joutumisen jälkeen on tehdä asiasta rikosilmoitus poliisille. Näin toimi myös artikkelissa haastateltu nuori mies. Sen lisäksi on tärkeää, että rikoksen uhri kertoo asiasta ainakin yhdelle luotettavalle ihmiselle, jotta saa tilaisuuden käydä läpi kokemaansa ikävää tapahtumaa.

Tekemällä rikosilmoituksen on mahdollista saada kokemalleen vahvistus. Oma kokemus siitä, että ” minulle on tehty väärin ja minun oikeuksiani on rikottu ” konkretisoituu. Rikosprosessin läpikäynti on usein pitkä ja raskas kokemus, eikä sen lopputulos aina valitettavasti korvaa uhrin kokemaa vääryyttä. Se voi silti toimia uhrille korjaavana kokemuksena. Rikosilmoituksen tekemisen lisäksi on tärkeä hakea itselleen myös muuta tukea.

Asiasta puhuminen luotettavan ihmisen kanssa auttaa vahvistamaan järkkynyttä turvallisuuden tunnetta ja saamaan sitä kautta oma arki jälleen hallintaansa.

Jos aihealue herättää kysymyksiä tai muuten mietityttää, tai epäilet esimerkiksi kaverisi joutuneen rikoksen uhriksi tule kysymään neuvoja ja ohjeita RIKU chatista (http://nuoret.riku.fi/) tai RIKUn auttavasta puhelimesta p. 0203 16116

Onneksi olkoon kaikille opiskelupaikan saaneille! Opintojen aloittamiseen liittyy monenmoista uutta asiaa: asunnon hankkiminen, uudet koulukirjat, koulutarvikkeet, vuokran maksaminen, netin hankkiminen sekä opinto- ja asumislisän hakeminen. Tämä tulee erityisen tärkeäksi niille, jotka muuttavat pois kotoa ja tarvitsevat rahallista tukea opiskeluun ja asumiseen.

Erilaisten kaavakkeiden täyttäminen ja asiakirjojen hankkiminen voi tuntua hankalalta ja niitä voi olla vaikea ymmärtää. Miten opintotukea haetaan? Mikä on opintotuki? Mikä sen hakemisessa on haastavaa? Tarvitsetko apua?

Tule juttelemaan, kysymään ja jakamaan omia kokemuksiasi asiasta Mantelichattiin 15.7. klo 16–18! Mukana chatissa on asiantuntijavieras Kelalta vastaamassa kysymyksiisi. Mukana myös tutut Pelastakaa Lasten vapaaehtoiset. www.mantelichat.fi

Opiskelijan tuesta ja etuuksista lyhyesti ja selkeästi:
http://www.kela.fi/documents/10180/1454076/Esite_Opiskelu_ja_asevelvollisuus_Kela.pdf/03f25842-3164-49c8-860b-416e9e29c099

Opiskeluun ja työnhakuun liittyvissä asioissa sinua auttaa myös Suunta-palvelu! Suunta on valtakunnallinen ja erityisesti 15–25-vuotiaille suunnattu chat-pohjainen ohjaus- ja neuvontapiste. Tarjoamme sinulle henkilökohtaista ohjausta virka-aikojen ulkopuolella riippumatta missä asut, kuka olet ja mitä teet. Koulutetut ja luotettavat ohjaajamme auttavat sinua kartoittamaan vaihtoehtoja - liittyivätpä ne sitten työhön, opiskeluun tai muuten vaan tulevaisuuden suunnitelmien selkiyttämiseen. www.suuntapalvelu.fi

Helsingin Sanomissa (7. 6.) käsiteltiin laajaa rikosvyyhtiä poikien seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Erityisesti kirjoituksen loppuosa kosketti syvästi. Siinä rikoksesta toipuva poika kertoi yhä muistavansa poliisin sanat: "Muista, että sinä et ole tehnyt mitään väärää." Pojan kertomus muistutti, miten tärkeäksi yksi yksittäinen lause voi muodostua rikostapahtumasta toipumisessa.

Seksuaalirikoksen uhriksi joutuneet nuoret syyttävät usein itseään tapahtuneesta. Työssäni Rikosuhripäivystyksessä lausahdukset "miten mä olin niin tyhmä", "idiootti kun lähdin" ja "tyhmä kun uskoin" ovat yleisiä.

Ihmisille on luontaista etsiä selitystä elämäntapahtumilleen. Pyrimme usein myös selkeyttämään kokemuksiamme luomalla niistä mahdollisimman järkevän tarinan. Syyttämällä itseään nuori ikään kuin selittää ja selventää itselleen hämmentävää ja satuttavaa rikosuhrikokemusta. Mikä tahansa selitys tapahtuman kulusta on parempi kuin kaoottinen, järjetön ja paha maailma.

Rikoksen uhrit muistavat usein tarkasti viranomaisten tai muiden auttavien ihmisten yksittäiset lausahdukset, äänenpainot ja teot tapahtumaan liittyen. Seksuaalisen väkivallan uhreja kohtaavien ammattilaisten ohjeistuksessa painotetaan rauhallisuutta, huolenpitoa ja myötätuntoa.

Tätä ohjeistusta noudattamalla ja keskittymällä rauhallisesti siihen, miten uhria kohtelee ja mitä asioita sanoo, voidaan parhaimmillaan mahdollistaa myönteinen muistijälki. Tämänkaltaiset viestit jäsentävät ja selkeyttävät jo itsessään rikostapahtumaa ja tukevat selviytymistä.

Seksuaalirikoksen uhrit voivat toipua kokemastaan. Uhrin lempeä ja huolehtiva kohtelu on tärkeää sekä toipumisen ensiaskelien aikana että matkalla uhrista selviytyjäksi. Meidän ammattilaisten tulee aina huolehtia, että omilla sanoillamme ja eleillämme tuemme tätä matkaa.

Väkivalta ja päihteiden käyttö kulkevat usein käsi kädessä. Poliisin mukaan väkivallan riski liittyy lähes aina tilanteisiin, missä käytetään paljon päihteitä. Koulujen päättymisviikonloppuna poliisi hävitti noin 2000 litraa alaikäisten alkoholijuomia. Määrät ovat vähentyneet edellisvuosista, mutta Suomi on edelleen kärkimaita nuorten humalahakuisen juomisen osalta.

Päihteiden käyttö heikentää kokonaisvaltaisesti ihmisen toimintakykyä. Päihtyneenä riidan kärjistymistä tai tilanteen kiristymistä voi olla vaikea huomata. Huomiokyvyn lasku voi johtaa myös siihen, että arviointikyky heikkenee ja mahdollinen vaaratilanne jää huomioimatta. Päihtyneenä kyky itsestä huolehtimiseen tai itsensä puolustamiseen on selkeästi huonompi kuin selvin päin.

Koulujen päättymisviikonlopun jälkeen uutisoitiin poliisin tekemistä sadoista lastensuojeluilmoituksista liittyen alaikäisten päihteiden käyttöön. Nuorille lastensuojeluilmoitus ja sen mahdolliset seuraukset eivät ole selkeitä ja yhdistyvät usein vääriin mielikuviin esimerkiksi sijoittamisesta. Päihtyneenä rikoksen uhriksi joutunut nuori voi turhaan pelätä ja luoda kauhuskenaarioita siitä, mitä oman juomisen paljastumisesta pahimmillaan seuraa. Väärät käsitykset lastensuojeluilmoituksen seurauksista voivat pahimmillaan johtaa tapahtuneen salaamiseen.

Nuoret myös syyllistävät itseään joutuessaan päihtyneenä rikoksen uhriksi. Häpeän ja syyllisyyden tunteet voivat vaikuttaa myös siihen, kertooko nuori tapahtuneesta tai uskaltaako hän tehdä rikosilmoitusta. RIKUn verkkokyselyn tulokset osoittavat, että päihtyneenä rikoksen uhriksi joutuminen on yhteydessä siihen, miten ja kenelle nuori kertoo tapahtuneesta.

Muista, että väkivallan tekijä on aina vastuussa teostaan eikä uhrin humalatila vähennä millään tavalla tekijän vastuuta. Jos sinulle on epäselvää tai jäit miettimään tapahtunutta ja sitä, onko kyseessä rikos, niin asiasta kannattaa tulla kysymään ja keskustelemaan RIKU chatissa. Voit käydä keskustelua nimettömänä chatissa.

Neuvoja ja ohjeistusta rikoksen uhrille, uhriksi joutuneelle ystävälle tai rikosuhrin läheisille. Keskustelu ja kysymykset anonyymisti RIKU chatissa

Seksuaalisuus on osa meitä kaikkia heti syntymästä lähtien. Seksuaalisuus ilmenee yksilöllisesti ja muuttaa muotoaan läpi elämän. Seksuaalisuus ja seksi kiinnostavat erityisesti nuoruudessa ja seksuaalisuuteen liittyviä kuvia, tekstejä tai muuta aineistoa on kutkuttavaa tutkia. Nuorena on lupa olla utelias, tutkiva ja tiedonjanoinen. Turvataidot vahvistuvat ja omien rajojen tunnistaminen ja niiden määrittäminen tapahtuu oppimalla ja pohtimalla niitä toisten kanssa.

Seksuaalioikeudet kuuluvat kaikille ja ne luovat pohjan monelle tärkeälle yksilön seksuaalisuutta suojaavalle seikalle erityisesti nuorten kohdalla. Jokaisella on oikeus olla seksuaalisesti omanlaisensa ja ilmaista sitä yksilöllisellä tavallaan, kuitenkin niin, ettei sillä loukkaa tai satuta ketään. Jokaisella on myös oikeus määrätä omasta kehostaan eikä ketään saa kohdella väkivaltaisesti tai vastoin omaa tahtoa. Seksuaalisen häirinnän, kaltoinkohtelun tai hyväksikäytön kokemuksen määrittelee jokaisen omakohtainen kokemus siitä, jos joku sanoin tai teoin aiheuttaa epämukavan olon, satuttaa väkivalloin tai pakottaa sellaiseen, mitä ei itse halua. Tutustu nuorten seksuaalioikeuksiin täällä: http://www.vaestoliitto.fi/nuoret/seksi/seksuaalioikeudet/

Suomen rikoslain 20§ suojaa alle 16-vuotiaita kaikilta seksuaalisilta teoilta. Se ei kuitenkaan kiellä samanikäisiä tai kehitykseltään henkisesti ja fyysisesti samalla tasolla olevia harrastamasta seksiä toistensa kanssa. Sen tarkoitus on taata kaikille kasvurauha. Suojaikäraja nousee 18 vuoteen siinä tapauksessa, jos seksuaalisen teon ehdottaja tai tekijä on lapsen tai nuoren vanhempi, asuu samassa taloudessa tai on tämän lähipiirissä esim. opettajana, valmentajana tai harrasteohjaajana. Alle 18-vuotiasta ei myöskään saa pyytää tekemään minkäänlaisia seksuaalisia tekoja jotain korvausta tai vastiketta kuten vaatteita, koruja, alkoholia tai tupakkaa vastaan. Lisää tietoa suojaikärajasta löytyy mm. täältä http://www.vaestoliitto.fi/nuoret/seksi/suojaikaraja/

On tärkeää, että nuori saa kasvaa, kehittyä ja kerätä tieto-taitoaan seksuaalisuuden saralla turvallisesti. Aikuisen tehtävänä on myös antaa nuorelle oikeaa ja perusteltua tietoa seksuaalisuudesta, kun nuori sitä kysyy.

RIKUn nuorten työn aiheena on huhtikuussa ikärajat, etenkin tämän seksiin ja seksuaalisuuteen liittyvä suojaikäraja. Tule mukaan kysymään ja keskustelemaan aiheesta!

Alkoholi liittyy vahvasti suomalaiseen vapaa-ajan viettoon ja rentoutumiseen. Myös nuorten humalahakuinen juominen on varsin yleistä. Tarkasteltaessa nuorten rikoskäyttäytymistä ja uhrikokemuksia, fyysisen väkivallan kohteeksi joutuneista nuorista noin 25 prosenttia ilmoitti olleensa alkoholin vaikutuksen alaisena ja väkivallan tekijöistä jopa 40 prosenttia. Alkoholin käyttö voi altistaa sekä väkivallan tekoihin, että väkivallan uhriksi joutumiseen.

Turvataitoja opetetaan jo lapsuudesta lähtien. Lapsille muistutetaan, että tuntemattomien aikuisten kanssa ei saa jäädä keskustelemaan, eikä kenenkään tuntemattoman kyytiin saa nousta. Myös nettituttavuuksien tapaamisessa ohjeistetaan ottamaan aina joku ystävä mukaan ja sopimaan tapaaminen julkisissa tiloissa. Nuorille painotetaan ”kaveria ei jätetä”-asennetta ja täysi-ikäisille baariin lähtijöille muistutetaan, ettei baarista tule yksin lähteä kävelemään kotiin vaan mielellään ystävän kanssa ja vaikka taksilla. Vanhemmat ja muut nuorten kanssa toimivat aikuiset ohjaavat ja opettavat turvataitoja sekä tytöille että pojille.
Nuoria ohjeistetaan myös alkoholin käytön kanssa. Yleisesti tiedetään, että alkoholin runsas käyttö alentaa harkintakykyä ja päihtyneenä sekä pojat ja miehet, että tytöt ja naiset tekevät usein asioita, joita myöhemmin katuvat. Päihtymys lisää impulsiivisuutta ja alentaa kykyä arvioida tilanteita ja tapahtumia realistisesti. Humaltuneena myös virhearviointien riskit kasvavat.

Väkivallan tekijä on aina syyllinen väkivallan tekoon

Väkivallan tekijä on aina vastuussa teostaan riippumatta siitä, onko väkivalta henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Kenenkään henkilön humalatila ei oikeuta väkivallan käyttöön, oli sitten kyse rikoksen tekijästä tai uhrista. Viime aikoina on käyty kiivasta keskusteltua seksuaalisen väkivallan ja päihteiden käytön yhteydestä. Päihteitä käytettäessä on sukupuoleen katsomatta tärkeää pitää huolta omasta turvallisuudesta ja omista rajoistaan, tapahtuipa humaltuminen sitten Itämeren risteilyllä tai kaupungin kantabaarissa.
Yksi hyvä keino ennaltaehkäistä, turvata ja suojata nuoria on vahvistaa heidän kykyään puolustaa omia rajojaan. Erilaisten turvataitojen harjoitteluun liittyy yhtenä osana riskialttiiden tilanteiden tunnistaminen, joista päihteiden runsas käyttö on yksi tällainen. Riskeistä puhuminen ei oikeuta uhrin syyllistämiseen, mutta niistä tulee voida puhua avoimesti, jotta nuorten tietoisuus riskeistä kasvaa.

Olivat tapahtumat minkälaiset tahansa niin rikoksen uhri tulee kohdata aina kunnioittavasti. Lämmin, rohkaiseva ja myötätuntoinen kohtaaminen on vähintä, mitä me voimme rikoksen uhrille tarjota.

Turvallista ja lämmintä kevättä kaikille

Oletko etsimämme henkilö?

Olet 15–29 -vuotias, selailet mielelläsi verkkoa ja haluaisit vaikuttaa nuorille suunnattujen verkkopalvelujen laatuun. Nuorten arvioita halutaan kuulla ja asioita kehittää!

Oulun ryhmän tapaaminen järjestetään Byströmin nuorten palveluissa osoitteessa Hallituskatu 5a:ssa 12.4. klo 10–15. Matkakulut korvataan ja ruokaakin saa. Palkkioksi saat parempien palvelujen lisäksi pari elokuvalippua.

Ilmoittautumiset 8.4 mennessä tekstarilla p. 040-516 91 89 tai sähköpostilla anu.gretschel(at)nuorisotutkimus.fi.
Arvioitavina palveluina mukana mm. Netari, Nettisaapas, Nettinappi sekä Väestöliiton ja Rikosuhripäivystyksen nuorille suunnattuja nettipalveluja. Arviointirupeaman vastuullinen järjestäjä on Nuorisotutkimusverkosto

Nuoret kohtaavat enemmän rikoksia kuin aikuiset. Se on tutkittu juttu. Kuitenkin häpeä on useimmiten syynä siihen, että nuori ei kerro kohtaamastaan rikoksesta kenellekkään. Tai jos kertoo, niin kaverille.

Nämä seikat ovat olleet Rikosuhripäivystyksen nuorten työn toteuttaman julisteen taustalla. Julistetta on jo jaettu RIKUn toimipisteverkoston kautta mm. kouluille. Oletko kenties jo törmännyt siihen jossain?

Tutustu julisteeseemme ja kerro meille mitä pidit siitä. Vastaamalla viiteen kysymykseen annat meille arvokasta palautetta, joka auttaa meitä kehittämään nuorille suunnattua viestintää ja palveluja.