”Hitto mä jouduin odottelemaan siellä koko päivän, enkä mä edes tajunnut ottaa kahvirahaa mukaan… olin niin pihalla kaikesta ja pelkäsin kokoajan olevani väärässä paikassa, sanovani jotain väärin tai väärään aikaan…alko jännittää ihan järkyttävästi”
Todistaminen on kansalaisvelvollisuus ja virallista kutsua oikeudenkäyntiin tulee noudattaa sakon uhalla. Usein rikoksen todistaja kokee käräjäoikeuteen menemisen ja todistamisen epämiellyttäväksi velvollisuudeksi. Todistaminen voi usein myös jännittää ja pelottaa.
”Mä luulin, että se todistaminen olis vaan sellanen suht helppo ja nopee homma, mut kun mä menin sinne käräjäoikeuteen niin muo alko jännittää ihan hirveesti. Mietin myös miksi se asianajaja tivasi multa niitä samoja juttuja uudestaan ja uudestaan, ihan kun se olis ajatellu et mä valehtelen…”
Käytännön tieto oikeudenkäynnistä ja todistajan rooliin liittyvistä asioista helpottaa, auttaa ennakoimaan ja vähentää pelkoa sekä jännitystä. Etukäteen saadut ohjeet lisäävät varmuuden ja turvallisuuden tunnetta.
Todistajan on hyvä tietää oikeuden käytännöistä alkaen sisääntulon turvatarkastuksesta, oikeussaliin nimellä kutsumisesta ja yleisistä oikeudenkäynnin tavoista kuten todistajan velvollisuudesta puhua totta ja siihen liittyvästä valasta tai vakuutuksesta. Myös korvaushakemuslomakkeet ja matka- ja päivärahakorvausten täyttäminen ja tuomarin luvalla oikeustalolta poistuminen on hyvä olla tiedossa.
”Musta tuntui, että olis ollu tiiliskivi rintakehän päällä. Muo pyydettiin puhuu kovalla äänellä siihen mikrofooniin mut mä vaan tärisin ja ääni värisi...ne kysy ihan kaikkee ja lopuksi tuli sellanen tunne et ihan ku mä olisin itse ollut syytettynä jostain pahoinpitelystä”
On yleistä, että moni todistaja jännittää ja pelkää tekijän kohtaamista oikeudessa. Todistaja voi myös pelätä oman turvallisuutensa puolesta. Todistajan uhkaaminen on rikos, mistä tulee kertoa aina poliisille. Tilastollisesti todistajalle koituu kuitenkin harvoin uhkaa todistamisesta.
”Eikö jo riittänyt, että mä jouduin näkee sen kaiken inhottavan hakkaamisen? Mä olisin vaan halunnut unohtaa koko jutun. Mietin vaan, et mitä jos se hakkaaja painaa mun naaman muistiin ja tulee sit vaik myöhemmin kostamaan?”
Todistajaa voidaan joissain tilanteissa kuulla oikeudessa niin, että hän ei joudu kohtaamaan rikoksesta epäiltyä. Tämä on kuitenkin aina järjestettävä etukäteen. RIKUsta todistaja saa neuvoja ja apua. Todistajalla on mahdollisuus saada RIKUsta myös tukihenkilö mukaan oikeudenkäyntiin. Tukihenkilöt auttavat käytännön asioissa ja heidän kanssaan voi myös jakaa ajatuksia ja tunteita. RIKUn tukihenkilöt ovat kokeneita ja osaavat ohjeistaa sekä oikeudenkäynnin käytänteissä että jännittämiseen ja pelon vähentämiseen liittyvissä asioissa.
Rikosuhripäivystyksen torstain 27.3. 2014 ryhmächatissa keskustellaan todistajan roolista rikosasiassa. Tule kertomaan ajatuksiasi aiheesta.
(Tämän blogin lainaukset ovat kuvitteellisia tapauksia)
Nuoret kohtaavat enemmän rikoksia kuin aikuiset. Se on tutkittu juttu. Kuitenkin häpeä on useimmiten syynä siihen, että nuori ei kerro kohtaamastaan rikoksesta kenellekkään. Tai jos kertoo, niin kaverille.
Nämä seikat ovat olleet Rikosuhripäivystyksen nuorten työn toteuttaman julisteen taustalla. Julistetta on jo jaettu RIKUn toimipisteverkoston kautta mm. kouluille. Oletko kenties jo törmännyt siihen jossain?
Tutustu julisteeseemme ja kerro meille mitä pidit siitä. Vastaamalla viiteen kysymykseen annat meille arvokasta palautetta, joka auttaa meitä kehittämään nuorille suunnattua viestintää ja palveluja.
Vastataksesi tähän kyselyyn ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
Suomen rikoslaissa ei ole yksittäistä rikosnimikettä viharikokselle vaan poliisi merkitsee rikosilmoituksen yhteydessä ne rikosepäilyt, missä poliisi, uhri tai muu asianosainen epäilee teon taustalla olevan rasistinen motiivi.
Viharikokset kuuluvat tekoihin, joiden kohdalla voidaan käyttää rangaistuksen koventamisperusteita. ”Rikoksen tekeminen rotuun, ihonväriin, syntyperään kansalliseen tai etniseen uskontoon tai vakaumukseen, seksuaalisen suuntautumiseen tai vammaisuuteen perustuvasta vaikuttimesta taikka niihin rinnastettavalla muusta vaikuttimesta” (RL 6 § 5)
Viharikoksia vastaan on hankala suojautua. Rikos, missä ihminen joutuu uhriksi esimerkiksi pelkästään oman ihonvärin, kulttuurisen, uskonnollisen tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvien erityispiirteidensä vuoksi ei tarjoa ihmiselle mahdollisuutta valintaan. Kännykän tai lompakon voi aina laittaa piiloon, mutta esimerkiksi ihonväriä ei.
Ikkuna mistä ei haluta katsoa
Viharikoksien vaikutukset leviävät laajasti. Vaikutukset eivät kohdistu yksinomaan rikoksen uhriin vaan myös uhrin läheisiin, lähiyhteisöön ja laajasti tarkasteltuna koko yhteiskuntaan. Tavallisten ihmisten kykyä tehdä pahaa heikommille ja puolustuskyvyttömille avaa ikkunan maailmaan, mihin yleensä ei haluta edes katsoa.
Pienillä teoilla on merkitys – suuretkin muutokset lähtevät aina yksilötasolta
Suurin osa meistä on tietoinen oikeasta ja väärästä ja jokainen meistä voi omalla toiminnallaan lisätä ihmisten välistä kunnioitusta ja tasa-arvoa. Se mitä ihmisiltä usein puuttuu, on rohkeus puolustaa heikompia ja kyky toimia havaitessaan epäoikeudenmukaisuutta, rasistista häirintää tai vääryyttä.
Jos joudut todistamaan toiseen ihmiseen kohdistuvaa häirintää, pelottelua tai väkivaltaa reagoi tapahtuneeseen ja auta. Hätätilanteessa soita 112.
Jos epäilet itsesi tai ystäväsi joutuneen rikoksen uhriksi ja haluat ensin keskustella asiasta - ota yhteyttä Rikosuhripäivystyksen työntekijöihin.
LöytäjäChatit joka maanantai ja tiistai ja klo 20-22! Etsivä Nettityö
Löytäjät ovat Etsivän Nettityön kouluttamia luottamuksellisia aikuisia. LöytäjäChattiin pääset, vaikka et olisikaan kirjautunut IRC-Galleriaan.
Mikään asia ei ole liian suuri tai pieni tullaksesi siitä puhumaan kanssamme.
EtsiväNettityö on netissä vuoria varten! Jos haluat keskustella luottamuksellisesti aikuisen kanssa, voit tehdä niin IRC-Galleriassa (profiili EtsiväNettityö), Skypessä (etsiva.nettityo@nuortenpalvelu.fi) tai Facebookissa (facebook.com/EtsivaNettityo).
Kännykkä varastettu tai fillari hukassa? Koulumatkalla kiristetään rahaa? Kaveri uhkailee ja käyttäytyy väkivaltaisesti? Tuntematon aikuinen ehdottelee tapaamista? Onko kaverin kuvien jakaminen rikos? Kaverilla on silmä mustana, miten voisin ottaa asian puheeksi?
Näitä ja monia samankaltaisia asioita pohtii moni mielessään. Keneltä voisi kysyä tai mistä saisi neuvoja?
Rikosuhripäivystyksen (RIKU) nuorille suunnattu chat-palvelu on tarkoitettu juuri sinulle, joka pohtii mikä on rikos tai miten auttaa kaveria, josta huolissaan? Chattiin voi tulla juttelemaan jos itse olet tai kaverisi on joutunut mahdollisen rikoksen uhriksi tai olet joutunut todistamaan rikosta. Myös nuorten parissa toimivat ammattilaiset ovat tervetulleita keskustelemaan RIKUn toimintaan liittyvistä aiheista. Kuka tahansa voi siis tulla juttelemaan kahdenkesken ja nimettömänä RIKUn työntekijöiden kanssa, jos haluaa kysyä tai pohtia näihin aiheisiin liittyviä asioita.
”Mun kaveri on käyttäytynyt tosi oudosti ja koulussakin se vaan tuijottelee ulos luokan ikkunasta. Koko viikon oon kysyny ”Onks kaikki ok”, mut ei se mitään sano. Perjantaina se sit kerto lopulta, et jotain häikkää oli ollut poikaystävän kanssa viikonloppuna. Kysyin siit sit tarkemmin niin se alko itkee ja kerto lyömisestä ja muusta satuttamisesta…ihan järkkyä juttua… mut se vannotti muo moneen kertaan, etten saa kertoo… en kenellekään. Mä lupasin ja vannoin, mut ….se seurustelee edelleen ja mä luulen, et sillä oli taas musta silmä kun sillä oli niin paljon meikkivoidetta, eikä se saa enää tulla mun kaa leffaan eikä mihinkään… hyvä jos koulussa saa jutella ja mulla on tosi hirvee olo niistä jutuista mitä se kerto…..mut mä vannoin ja lupasin etten kerro kellekkään… ”
Rakkaan tai läheisen henkilön tekemää väkivaltaa on vaikea ymmärtää ja vielä vaikeampi selittää. Usein väkivallan uhri häpeää tapahtunutta ja hakee sille luonnollista selitystä omasta käyttäytymisestä tai toiminnasta.
Moni nuori tuntee lähipiiristään jonkun, jonka epäilee joutuneen rikoksen uhriksi. Monesti ystävä voi olla ainoa henkilö, jolle kerrotaan väkivallan kohteeksi joutumisesta. Liian moni nuori myös vaikenee, eikä kerro kenellekään kokemastaan väkivallasta.
Miten sinä toimit, jos kuulet ystäväsi joutuneen rikoksen uhriksi?
Tiedätkö miten tosi ystävä toimii kuullessaan kaveriinsa kohdistuneesta väkivallasta?
Uusi vuosi antaa aina mahdollisuuden jättää jotain taakseen ja toisaalta ottaa vastaan jotain uutta. Se, miten asioita jättää taakseen vaikuttaa usein myös tulevaan.
Rikosuhriasioissa rikostapahtuman läpikäyminen ja siihen liittyvien mielikuvien, ajatusten ja tunteiden käsitteleminen on todettu hyväksi keinoksi jättää ikävät tapahtumat taakse. Yritys vain unohtamalla selviytyä rikostapahtumasta ei ole suositeltava tapa toimia. Tällöin on vaarana, että tapahtuma ei unohdu vaan jää eri tavoin vaikuttamaan kielteisesti elämään.
Rikostapahtumasta kerrotaan usein ainoastaan omalle ystävälle tai läheiselle. Tämä asettaa läheiset ja ystävät erittäin tärkeään asemaan uhrin selviytymisen kannalta.
Rikosuhripäivystys aloittaa vuoden 2014 korostamalla ystävien merkitystä uhrin selviytymisessä.
Tiedätkö sinä miten auttaisit ystävääsi tai läheistäsi, joka on joutunut rikoksen uhriksi? Rikosuhripäivystyksen nuorten sivuilla on paljon tietoa miten toimia mahdollisessa rikosuhritilanteessa.
OLE TOSI YSTÄVÄ - Ohjaa rikoksen uhriksi joutunut ystävä avun piiriin. Tuen ja avun kautta ystäväsi voi tehdä sovinnon menneisyyden kanssa niin ettei tapahtuma häiritse tulevaa.
Verkkoterkkareiden kahdenkeskinen chat on 20.12 eli tänään ja 25.12 kiinni, mutta 27.12 auki klo 14-16, 1.1 ei chattiia, perjantaina 3.1, keskiviikkona 8.1 ja perjantaina 10.1 chat taas auki klo 14-16. Tervetuloa!
Arkipäivän kohtaamiset erilaisten ihmisten kanssa, tuovat meille kaikille sattumanvaraisesti eteen nopeasti vaihtuvia tilanteita. Näissä kohtaamisissa, verkossa tai verkon ulkopuolella, meidän täytyy pienistä merkeistä ja merkityksistä luoda itsellemme kuva tuosta yhteydenottajasta. Millä asialla tämä on? Mistä hän tuntee minut? Voinko luottaa häneen ja tarkoittaako hän hyvää?
Onneksi suurin osa nettituttavuuksista on hyvällä asialla; jakamassa kokemuksia jonkin harrastuksen tai yhteisen kiinnostuksen kohteen osalta, etsimässä tietoa jostain postaamastasi aiheesta tai ihailen peukuttamassa uutta kampausta. Netissä solmitaan jatkuvasti uusia ystävyyssuhteita, jotka useimmiten toimivat hienona voimavarana ja peilinä elämän muutoksissa.
Joskus kuitenkin eteen voi tulla tilanteita joissa oma sisäinen ääni herää ja alkaa varoitella. Silloin on hyvä pysähtyä kuuntelemaan sitä. Jos yhteydenottaja esimerkiksi kysyy onko vanhemmat kotona tai tuntematon kyselee hyvin henkilökohtaisia asioita. Se voi kertoa siitä, että nyt ei kaikki ole hyvin.
Jos sinulle herää kohtaamisten yhteydessä epämiellyttävä ja epämääräinenkin tunne siitä, että tässä on jotain epäilyttävää tai itseäsi mahdollisesti loukkaavaa, pysähdy miettimään, mikä sen tunteen herättää? Luota tähän tunteeseen ja suojaa itseäsi. Lopeta viestittely ja kerro asiasta jollekin, mieluiten luotettavalle aikuiselle. Näin saat mahdollisuuden pohtia toisen kanssa, mistä tuo epämiellyttävä tunne tuli. Ilmoita asiasta tarvittaessa sivuston ylläpitäjälle ja poliisille. Se on ainoa keino yrittää saada rikollista tai loukkaavaa toimintaa verkossa näkyväksi ja sen tekijää vastuuseen teostaan.
Näistä ja muista mieltäsi askarruttavista asioista voit tulla juttelemaan RIKUn chattiin torstaisin täällä Galtsussa ja muina arkipäivinä osoitteessa www.riku.fi/nuoret
Nuorten parissa toimivista ammattilaisista koostuva seminaariyleisö istui hiljaa kun kaksi mukavaa ja leppoisaa miestä Odd Sverre ja Jarl aloittivat esittäytymisen. Miehet kertoivat kuuluvansa norjalaiseen utsattmann.no ryhmään, joka koostuu lapsuudessa ja nuoruudessa seksuaalista hyväksikäyttöä ja ahdistelua kokeneista miehistä. Molemmat miehet olivat kokeneet seksuaalista hyväksikäyttöä pienestä pojasta aikuisuuteen saakka ja molempien miesten kohdalla hyväksikäyttäjä oli ollut sukulainen. Miehet olivat kertomassa elämästään, jotta muut seksuaalista väkivaltaa ja hyväksikäyttöä kokeneet pojat ja nuoret miehet tulisivat paremmin autetuiksi. Puheenvuorossa käsiteltiin aiheita; Miten seksuaalisesta väkivallasta puhutaan, miten siitä kysytään ja miten seksuaalista hyväksikäyttöä kokenut poika tai mies kohdataan.
http://utsattmann.no/ ryhmän jäsenet haluavat jakaa tietoa poikiin ja miehiin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta. Miesten rohkeus tulla esiin ja kertoa elämästään omilla kasvoillaan ja persoonallaan oli pysäyttävää. He kertoivat avoimesti vaikeista, satuttavista ja useimmissa yhteiskunnissa hävettävinä pidettävistä asioista. He puhuivat myös tunteistaan, selviytymiskeinoistaan, saamastaan hoidosta ja ennen kaikkea selviytymisestään.
Puheenvuoron viesti oli selkeä – seksuaalisesta väkivallasta ja hyväksikäytöstä voi ja saa selviytyä.
On tärkeää, että seksuaalista väkivaltaa kokeneet nuoret saavat apua riippumatta siitä miten ovat tilanteeseen ajautuneet. Näistä asioista voi ja on hyvä puhua suoraan. Kukaan ei varmasti mene rikki vaikeiden asioiden esille nostamisesta vaan enemmänkin vaikenemisesta ja kysymättä jättämisestä.
Lämmin kiitos Odd Sverre ja Jarl,
Respect!
Jos olet kokenut seksuaalista väkivaltaa niin keskustele asiasta ihmisen kanssa johon luotat. Jos haluat ensin keskustella kokemastasi asiasta nimettömänä niin voit ottaa yhteyttä RIKUn chatin osoitteessa www.riku.fi/nuoret tai IRC-Gallerian Rikosuhripäivystyksen Rikosuhripäivystys, RIKU chatin kautta.