IRC-Galleria

”Oon jutellut yhden tyypin kanssa netissä pidemmän aikaa. Aluksi sen jutut oli ihan harmittomia, sitten vähän rohkeempia. Kehut ja kommentit tuntu hyvälle. Nyt se sit heittää kaikkee inhottavaa, et ota vaatteet pois ja silleen. Mua ahistaa ihan hirveesti enkä pysty jotenkin lopettamaan tätä. Miks musta tuntuu näin pahalta?

Ihastuminen verkossa voi parhaimmillaan tuntua hyvältä ja suhteesta voi muodostua tärkeä osa sosiaalista elämää. Joskus tilanne etenee kuitenkin täysin päinvastaiseen suuntaan ja mukavasti lähtenyt jutustelu vaihtuu epämiellyttävien viestien ja ahdistavien kuvien vastaanottamiseksi. Tällöin on tärkeä saada tilanteeseen apua.

Hävettää...

On varsin yleistä ja normaalia, että esimerkiksi seksuaalista ehdottelua tai kuvamateriaalia sisältäviä viestejä ei haluta näyttää omille vanhemmille. Asia usein hävettää ja ajatus vanhemman ”Enkö minä ole sanonut…”- ensireaktiosta ja mahdollisesta netinkäyttöön liittyvistä rangaistuksista voi hidastaa tai jopa estää kertomista.

Tämänkaltaisessa tilanteessa on tärkeä muistaa, että verkossa toimii turvallisia aikuisia, jotka ovat siellä nuoria varten. Esimerkiksi Rikosuhripäivystyksen nuorten chat ja Nuorten Exit tarjoaa apua tilanteissa, missä nuorella herää epäilys esimerkiksi keskustelukumppanin hämäristä tai laittomista tavoitteista.

Mitä tehdä?

Apua, ohjeistusta ja neuvoja on saatavilla, kun vain klikkaa itsensä edellä mainituille sivustoille.

Jos nettikeskustelut tai pyynnöt muuttuvat yhtäkkiä ahdistaviksi tai pelottaviksi niin klikkaa itsesi chattiin. Vaikean asian jakaminen on ensimmäinen askel kohti ongelman ratkaisua.

t. Verkkoterkkarit

Minua ihmetyttää se, että rikosten uutisoinnin yhteydessä kerrotaan usein tekijän tai uhrin tilanteesta se, että oliko tämä alkoholin vaikutuksen alaisena vai ei. Mietin, että onko meidän helpompi käsittää tapahtunut paha, kun saamme tietää, että jompikumpi tai molemmat rikoksen osapuolet olivat kännissä tai muuten päihtyneitä.

On totta, että alkoholi vaikuttaa kykyyn arvioida uhkaavien tilanteiden riskejä tai kontrolloida impulsseja. Totta on myös, että alkoholilla on merkittävä rooli suomalaisessa väkivaltarikollisuudessa. Tiedetään, että n. 80 % henkirikoksista ja 70 % pahoinpitelyistä tehdään alkoholin vaikutuksen alaisena. Käytännössä päihtyneenä oleminen lisää varaa joutua väkivallan uhriksi samoin kuin se lisää riskiä käyttää väkivaltaa.

Päihtymyksellä siis selitetään sitä, jos tehdään jotain typerää tai väärää, sekä sitä, jos itselle on tapahtunut jotain ikävää ja odottamatonta. Oikeudessa uhrin humalatilaa ei onneksi pidetä tapahtunutta rikosta lieventävänä seikkana.

Tiedämme, että etenkin nuorten on vaikea kertoa kenellekään, jos he ovat joutuneet esimerkiksi pahoinpitelyn tai raiskauksen uhriksi. Jos nuori rikoksenuhri on itsekin ollut tapahtumahetkellä humalassa voi kynnys kertoa asiasta olla vielä korkeampi. Nuori miettii, mitä vanhemmat sanovat, kun olin vielä kännissäkin? Olihan se vähän mun omaakin syytä?

Kaikille meistä, jotka kohtaamme arjen eri tilanteissa asiakkaita, läheisiä, nuoria tai aikuisia, jotka ehkä miettivät kenelle kertoa, jos on kohdannut väkivaltaa, on tärkeä muistaa, että uhria voi auttaa parhaiten, kun kohtaa hänet lempeästi ja syyllistämättä. Vaikka lähisuhteissa väkivalta voi olla myös molemminpuolista, tilanteessa ei auta, että tapahtunutta selitetään alkoholin käytöllä. Tämä meidän aikuisten pitää sanoa nuorelle myös ääneen.

RIKUn palvelut on tarkoitettu kaikille rikoksen uhreille riippumatta rikoksesta tai muista tekijään tai uhriin liittyvistä seikoista. Myös rikosuhrien läheiset sekä rikosasioissa todistavat voivat kysyä neuvoa ja tukea RIKUsta. Alueellisten palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät täältä www.riku.fi ja sivuilta pääsee myös kahdenkeskiseen chattiin, jossa voi tulla kysymään neuvoa omaan tilanteeseensa liittyen.

Turvallista ja leppoisaa joulunaikaa kaikille!

Nuoret joutuvat yhä useammin rikoksen uhriksi. Yksi valitettava syy siihen on, että nuorten tekemät ryöstöt ovat lisääntyneet tuntuvasti. Aiheesta uutisoi tämän päivän Helsingin Sanomat. (http://www.hs.fi/kotimaa/Alaik%C3%A4inen+ry%C3%B6st%C3%A4j%C3%A4+haluaa+yleens%C3%A4+matkapuhelimen/a1405914646837)

Jutussa haastateltiin nuorta miestä, joka oli joutunut nuorten poikien ryöstämäksi kysyttyään heiltä neuvoa etsimänsä osoitteen löytämiseksi. Ryöstön uhriksi joutunut koki tilanteen uhkaavana ja nöyryyttävänä. Pelon ja häpeän tunteet ovat yleisiä rikoksen kohteeksi joutumisen jälkeen.

Rikoksen uhriksi joutuu yleensä yllättäen. Se rikkoo turvallisuuden tunteen, joka on tärkeä voimavaramme arjessa. Turvallisuuden tunne on yksi ihmisen perustarpeista. Selviämme arjen haasteista ja pystymme nauttimaan ja iloitsemaan itsellemme tärkeistä asioista, kun voimme kokea olevamme turvassa. Turvallisuuden tunteen voi rikkoa moni muukin ennalta arvaamaton ikävä asia tai tapahtuma, joka uhkaa omaa tai läheistemme terveyttä, toimintakykyä tai tulevaisuuden suunnitelmia.

Jutussa haastateltu ryöstön uhri kertoo onneksi päässeensä hyvin yli tapahtuneesta. Hän on toivottavasti saanut itselleen sopivaa apua ja tukea selvitäkseen siitä. Ensimmäinen tärkeä askel rikoksen uhriksi joutumisen jälkeen on tehdä asiasta rikosilmoitus poliisille. Näin toimi myös artikkelissa haastateltu nuori mies. Sen lisäksi on tärkeää, että rikoksen uhri kertoo asiasta ainakin yhdelle luotettavalle ihmiselle, jotta saa tilaisuuden käydä läpi kokemaansa ikävää tapahtumaa.

Tekemällä rikosilmoituksen on mahdollista saada kokemalleen vahvistus. Oma kokemus siitä, että ” minulle on tehty väärin ja minun oikeuksiani on rikottu ” konkretisoituu. Rikosprosessin läpikäynti on usein pitkä ja raskas kokemus, eikä sen lopputulos aina valitettavasti korvaa uhrin kokemaa vääryyttä. Se voi silti toimia uhrille korjaavana kokemuksena. Rikosilmoituksen tekemisen lisäksi on tärkeä hakea itselleen myös muuta tukea.

Asiasta puhuminen luotettavan ihmisen kanssa auttaa vahvistamaan järkkynyttä turvallisuuden tunnetta ja saamaan sitä kautta oma arki jälleen hallintaansa.

Jos aihealue herättää kysymyksiä tai muuten mietityttää, tai epäilet esimerkiksi kaverisi joutuneen rikoksen uhriksi tule kysymään neuvoja ja ohjeita RIKU chatista (http://nuoret.riku.fi/) tai RIKUn auttavasta puhelimesta p. 0203 16116

Onneksi olkoon kaikille opiskelupaikan saaneille! Opintojen aloittamiseen liittyy monenmoista uutta asiaa: asunnon hankkiminen, uudet koulukirjat, koulutarvikkeet, vuokran maksaminen, netin hankkiminen sekä opinto- ja asumislisän hakeminen. Tämä tulee erityisen tärkeäksi niille, jotka muuttavat pois kotoa ja tarvitsevat rahallista tukea opiskeluun ja asumiseen.

Erilaisten kaavakkeiden täyttäminen ja asiakirjojen hankkiminen voi tuntua hankalalta ja niitä voi olla vaikea ymmärtää. Miten opintotukea haetaan? Mikä on opintotuki? Mikä sen hakemisessa on haastavaa? Tarvitsetko apua?

Tule juttelemaan, kysymään ja jakamaan omia kokemuksiasi asiasta Mantelichattiin 15.7. klo 16–18! Mukana chatissa on asiantuntijavieras Kelalta vastaamassa kysymyksiisi. Mukana myös tutut Pelastakaa Lasten vapaaehtoiset. www.mantelichat.fi

Opiskelijan tuesta ja etuuksista lyhyesti ja selkeästi:
http://www.kela.fi/documents/10180/1454076/Esite_Opiskelu_ja_asevelvollisuus_Kela.pdf/03f25842-3164-49c8-860b-416e9e29c099

Opiskeluun ja työnhakuun liittyvissä asioissa sinua auttaa myös Suunta-palvelu! Suunta on valtakunnallinen ja erityisesti 15–25-vuotiaille suunnattu chat-pohjainen ohjaus- ja neuvontapiste. Tarjoamme sinulle henkilökohtaista ohjausta virka-aikojen ulkopuolella riippumatta missä asut, kuka olet ja mitä teet. Koulutetut ja luotettavat ohjaajamme auttavat sinua kartoittamaan vaihtoehtoja - liittyivätpä ne sitten työhön, opiskeluun tai muuten vaan tulevaisuuden suunnitelmien selkiyttämiseen. www.suuntapalvelu.fi

Juhannuksen jälkeen kahdenkeskinen chat on auki kesäaikataulun mukaisesti ke klo 14-16 ja ma-pe iltapäivisin vaihtelevasti.

t Verkkoterkkarit

Seurusteluväkivalta on yhden henkilön toiseen kohdistamaa fyysistä, seksuaalista tai psyykkistä väkivaltaa tai sen uhkaa.
Seurusteluväkivalta alkaa parisuhteissa usein lievemmillä muodoilla ja loppuu harvoin itsestään. Ajan myötä väkivallan käyttö suhteessa voi yleistyä ja raaistua.

Meistä jokainen reagoi väkivaltaan eri tavoin. Jos olet joutunut väkivallan uhriksi tai olet joutunut todistamaan väkivaltatilannetta niin asiasta on tärkeä kertoa jollekin turvalliselle henkilölle.

Muista, että väkivalta on aina tekijän vastuulla.
Älä jää yksin pohtimaan tapahtunutta vaan ota rohkeasti yhteyttä
RIKU chat tai
auttava puhelin 0203 16116

Helsingin Sanomissa (7. 6.) käsiteltiin laajaa rikosvyyhtiä poikien seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Erityisesti kirjoituksen loppuosa kosketti syvästi. Siinä rikoksesta toipuva poika kertoi yhä muistavansa poliisin sanat: "Muista, että sinä et ole tehnyt mitään väärää." Pojan kertomus muistutti, miten tärkeäksi yksi yksittäinen lause voi muodostua rikostapahtumasta toipumisessa.

Seksuaalirikoksen uhriksi joutuneet nuoret syyttävät usein itseään tapahtuneesta. Työssäni Rikosuhripäivystyksessä lausahdukset "miten mä olin niin tyhmä", "idiootti kun lähdin" ja "tyhmä kun uskoin" ovat yleisiä.

Ihmisille on luontaista etsiä selitystä elämäntapahtumilleen. Pyrimme usein myös selkeyttämään kokemuksiamme luomalla niistä mahdollisimman järkevän tarinan. Syyttämällä itseään nuori ikään kuin selittää ja selventää itselleen hämmentävää ja satuttavaa rikosuhrikokemusta. Mikä tahansa selitys tapahtuman kulusta on parempi kuin kaoottinen, järjetön ja paha maailma.

Rikoksen uhrit muistavat usein tarkasti viranomaisten tai muiden auttavien ihmisten yksittäiset lausahdukset, äänenpainot ja teot tapahtumaan liittyen. Seksuaalisen väkivallan uhreja kohtaavien ammattilaisten ohjeistuksessa painotetaan rauhallisuutta, huolenpitoa ja myötätuntoa.

Tätä ohjeistusta noudattamalla ja keskittymällä rauhallisesti siihen, miten uhria kohtelee ja mitä asioita sanoo, voidaan parhaimmillaan mahdollistaa myönteinen muistijälki. Tämänkaltaiset viestit jäsentävät ja selkeyttävät jo itsessään rikostapahtumaa ja tukevat selviytymistä.

Seksuaalirikoksen uhrit voivat toipua kokemastaan. Uhrin lempeä ja huolehtiva kohtelu on tärkeää sekä toipumisen ensiaskelien aikana että matkalla uhrista selviytyjäksi. Meidän ammattilaisten tulee aina huolehtia, että omilla sanoillamme ja eleillämme tuemme tätä matkaa.

Väkivalta ja päihteiden käyttö kulkevat usein käsi kädessä. Poliisin mukaan väkivallan riski liittyy lähes aina tilanteisiin, missä käytetään paljon päihteitä. Koulujen päättymisviikonloppuna poliisi hävitti noin 2000 litraa alaikäisten alkoholijuomia. Määrät ovat vähentyneet edellisvuosista, mutta Suomi on edelleen kärkimaita nuorten humalahakuisen juomisen osalta.

Päihteiden käyttö heikentää kokonaisvaltaisesti ihmisen toimintakykyä. Päihtyneenä riidan kärjistymistä tai tilanteen kiristymistä voi olla vaikea huomata. Huomiokyvyn lasku voi johtaa myös siihen, että arviointikyky heikkenee ja mahdollinen vaaratilanne jää huomioimatta. Päihtyneenä kyky itsestä huolehtimiseen tai itsensä puolustamiseen on selkeästi huonompi kuin selvin päin.

Koulujen päättymisviikonlopun jälkeen uutisoitiin poliisin tekemistä sadoista lastensuojeluilmoituksista liittyen alaikäisten päihteiden käyttöön. Nuorille lastensuojeluilmoitus ja sen mahdolliset seuraukset eivät ole selkeitä ja yhdistyvät usein vääriin mielikuviin esimerkiksi sijoittamisesta. Päihtyneenä rikoksen uhriksi joutunut nuori voi turhaan pelätä ja luoda kauhuskenaarioita siitä, mitä oman juomisen paljastumisesta pahimmillaan seuraa. Väärät käsitykset lastensuojeluilmoituksen seurauksista voivat pahimmillaan johtaa tapahtuneen salaamiseen.

Nuoret myös syyllistävät itseään joutuessaan päihtyneenä rikoksen uhriksi. Häpeän ja syyllisyyden tunteet voivat vaikuttaa myös siihen, kertooko nuori tapahtuneesta tai uskaltaako hän tehdä rikosilmoitusta. RIKUn verkkokyselyn tulokset osoittavat, että päihtyneenä rikoksen uhriksi joutuminen on yhteydessä siihen, miten ja kenelle nuori kertoo tapahtuneesta.

Muista, että väkivallan tekijä on aina vastuussa teostaan eikä uhrin humalatila vähennä millään tavalla tekijän vastuuta. Jos sinulle on epäselvää tai jäit miettimään tapahtunutta ja sitä, onko kyseessä rikos, niin asiasta kannattaa tulla kysymään ja keskustelemaan RIKU chatissa. Voit käydä keskustelua nimettömänä chatissa.

Neuvoja ja ohjeistusta rikoksen uhrille, uhriksi joutuneelle ystävälle tai rikosuhrin läheisille. Keskustelu ja kysymykset anonyymisti RIKU chatissa

Nettimaailma on kiinteä osa nuorten sosiaalista elämää. Suurin osa nuorista osaa suojella itseään ja toimia tehokkaasti häiritsevien tai ahdistavien kontaktiyritysten tai häirinnän osalta.

Toisaalta nuoret usein häpeävät saamiaan häiritseviä viestejä ja kommentteja ja liian moni nuori vaikenee kokemastaan.
Nuorten on tärkeä tietää miten toimia tai keneltä kysyä neuvoja tämänkaltaisissa tilanteissa.

Rikosuhripäivystyksen reaaliaikainen chat ja IRC-Galleria tarjoaa mahdollisuuden kysyä ja keskustella anonyymisti myös nettiin liittyvästä häirinnästä. Neuvoja voi kysyä niin itselle, kaverille tai muulle läheiselle.

Asiasta tulee tänään myös mielenkiintoinen ohjelma
Saalistajat verkossa - Katso tänään MOT YLE TV1 klo 20.00