IRC-Galleria

Tiedot

Luokittelu
Mielipiteet
Perustettu
29.1.2010
Tilastot
Käyntejä: 565
Ylläpitäjä
`miyu_
« Uudemmat - Vanhemmat »

DeeveriVäliä vai ei (osa 2)Luonut: DeeveriTiistai 05.07.2011 18:46

Jos et ole vielä vastannut kyselyyn Mittayksiköiden lyhenteet ja niiden käyttö suomen kielessä, voit käydä vastaamassa siihen täällä: Deeveri.

Kysymysten oikeat vastaukset:


Perustelut: Luku, välilyönti, yksikkö. Eurosta voidaan käyttää lyhenteenä joko euromerkkiä tai pientä
e-kirjainta. Myös kansainvälistä valuuttatunnusta (EUR) voi käyttää, eli edellisten lisäksi 15 EUR olisi oikein. Rahayksikön lyhenteessä ei käytetä pistettä.


Perustelut: Luku, välilyönti, yksikkö. Metrin lyhenne on pieni m-kirjain. Mittayksikön lyhenteessä
ei käytetä pistettä.


Perustelut: Luku, välilyönti, yksikkö. Vuoden lyhenne on ei-matemaattisessa käytössä yleensä
pieni v-kirjain. Jos käytetään a-kirjainta, olisi se aina selitettävä, jottei lyhennettä sekoitettaisi aarin tunnukseen. Pisteetön lyhenne v tarkoittaa vuotta ajan mittayksikkönä ajan kestoa (ei vuosilukua) ilmaistaessa.


Perustelut: Yhdyssanojen osana esiintyvää -vuotias-sanaa ei voi järkevästi lyhentää, eikä lyhentämiselle yleensä ole todellista tarvetta. Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas kuitenkin mainitsee ilmaukselle "50-vuotias" lyhenteen 50-v.


Perustelut: Järjestysluku, välilyönti, lyhenne. Piste luvun perässä muuttaa luvun järjestysluvuksi (3 = kolme, 3. = kolmas). Koska kolmas luokka ei ole yhdyssana, käytetään luonnollisesti välilyöntiä. (Kolmasluokkalainen, joka on yhdyssana, vaatisi väliviivan: 3.-luokkalainen.) Luokka lyhentyy keskeltä ja lopusta. Perinteisesti niissä tapauksissa, joissa sanaa on lyhennetty lopusta, käytetään pistettä. Poikkeuksena ovat kuitenkin mittayksiköt. On vähän tulkinnanvarainen asia, voidaanko luokka katsoa mittayksiköksi. Joka kodin suomen kielen opas sallii liberaalisti myös pisteettömän lyhenteen "lk". Se kuitenkin on käytössä myös erikoisalan lyhenteenä sanasta lautakunta, joten varmempaa on käyttää pisteellistä lyhennettä.

Deeveri, 2011
« Uudemmat - Vanhemmat »