Ilkassa pari päivää takaperin oli perinteinen liian kireälle vanteen päänsä ympäri hiertänyt ilonpilaaja osoittamassa suvaitsevaisuutta ja lähimmäisenrakkauttaan kieltämällä kaikkia muita paitsi kristittyjä viettämästä joulua. "Jos kerran ei usko kristukseen, ei sitä tartte sitten juhliakkaan joulua, jeesuksen syntymäpäivää". Kirjoitus painotti kuinka tämä oli herramme jeebuksen syntymäjuhla ja jos kerran kaikki ateistit yrittävät viedä joulun pois joulukuusta vaatimalla kaikkea järjetöntä ja loukkaavaa kuten muiden uskontojen yhtäläistä kunnioitusta, ei heille kuuluisi antaa edes lomaa kyseiselle päivälle. Olen tässä pari päivää yrittänyt nyt ymmärtää näkökulmaa mitä tämä kristillisen taantuman mallilapsi yritti mussuttaa, mutta olen edelleen vain sitä mieltä, että kyseinen henkilö tekee enemmän joulun pilaamisen eteen kuin yksikään seimen ulosheittämistä vaativa ateisti.
Jeesus ei syntynyt joulukuussa. Kuka tahansa, joka tekee edes pintapuolisen lukaisun aiheesta, huomaa talvikuukausien olevan aivan liian kylmiä paimenille yöaikaan. Saati sitten että raskaana olevaa naista piinattaisiin jo valmiiksi rasittavalla(mahdottomalla) matkalla ratsun selässä, mutta että vielä kylmässä kelissä? Ei varmasti. Jeesuksen syntymästä ei voida sanoa mitään tarkkaa päivä. Vuosikin riippuu tulkinnasta kaikkien evankeliumien kertoessa hieman erilaista tarinaa. Vaikka niistäkin on olemassa todella huvittavat purkkaviritelmät, jotka selittävät kaikki epäkohdat yhteen pakettiin, ei vuodenajastakaan voida päästä minkäänlaiseen tarkkuuteen. Paitsi että talviaikaan se ei tapahtunut.
Miksi siis joulukuun 24? Talvipäivänseisaus.
Vanhan juliaanisen kalenterin mukaan talvipäivänseisaus osui joulukuun 25:nen päivän kohdalle. Talven pimeimpään yöhön oli helppo primitiivisempien kulttuurien liittää juhla jos toinenkin. Päivä jolloin yö oli pisin, jolloin aurinko alkoi jälleen "voittaa" pimeydeltä alaa. Aurinkojumalien kuoleman ja uudelleensynnyn aikaa, demonien valtakautta, luonnon paranemisen aikaa. Aurinkojumalilta on lainattu raamatulliset taustavalot päidenkin ympärille, jotka näkyvät monissa maalauksissa pyhimyksillä, joista kehittyi aikojen saatossa modernimmat enkelikehätkin.Olihan se helpompi hivuttaa kristityt jumalat vanhojen tilalle kun juuri mitään ei muuttunut, kuin nimi.
Saturnalia, roomalaisten juhla Saturnuksen, sadonkorjuun jumalan kunniaksi, on yksi selkeimmistä juhlista, joka haluttiin vallata. Roomalaiset juhlistivat talvipäivänseisausta antamalla lahjoja ja olemalla yleisesti ystävällisiä kanssaihmisilleen. Orjat söivät omistajiensa kanssa, kuolemantuomioita ja kaikkia kurinpitotoimia lykättiin, julkiset palvelut suljettiin ja sotia ei julistettu eikä sodittu juhlan aikana. Nykyinen joulun pidennys aina marraskuulle asti sopii myös mukavasti vanhoihin saturnalian perinteisiin, sillä alunperin päivän tai pari kestänyt Saturnalia venyi suosion kasvamisen myötä viikon mittaiseksi iloisuuden ajaksi. Perinteisten uhrausten lisäksi tapana oli vierailla ystävien luona, antaa ja vastaanottaa lahjoja ja polttaa kynttilöitä. Tämä perinne on alkanut ainakin yli 250 vuotta e.a.a.
Slaavilainen Kracún(Korochun) oli mustan jumalan juhlapäivä, jolloin demonit olivat voimissaan. Vainajien muistojuhlan kevytmielisempi osuus oli kovin halloweeniä muistuttavat juhlallisuudet lasten kiertäessä talosta taloon. Kuolleiden haudoilla poltettiin tulia pitämään heidät lämpiminä ja heidän kunniaksi järjestettiin juhla-ateria, etteivät vainajat olisi nälissään. Risteyksiin sytytettiin myös tulia. Unkarissa sanasta väännetty Karácsony on jopa kierrätetty tarkoittamaan nykyistä joulun juhlintaa.
Germaanisten pakanauskomusten Yule(joulu-sanan kantasana.) pitää muistaa tietenkin mainita myös. Synkkä vuodenaika yritettiin karkottaa polttamalla kynttilöitä, luonnon vihreyttä pyrittiin säilyttämään kantamalla sisälle joulupuu suojaan pimeältä ja kylmältä. Misteli, jolla uskottiin olevan parantavia ja pahoja voimia karkottavia ominaisuuksia, ripustettiin ovien yläpuolelle.
Lahjojen antaminen, ystävällisyys, lämmin mieli kaikilla rotuun, sosiaaliseen statukseen tai mihinkään muuhun ominaisuuteen katsomatta. Vainajien muistaminen tulilla hautapaikoilla. Juhla-ateriat. Joulupuut. Kynttilöiden polttaminen. Misteli. Pyhäpäivät. Laulut. Kaikki nämä on lainattu vanhoista pakanajuhlista, jotka vietettiin vuoden pimeimmän päivän aikaan. Mitä kristinuskosta on antanut tämän juhlapäivän tunnelmaan Suomessa? Epätoivoisesti miekalla pakotetun uskonnon ja vanhojen pakanaperinteiden amalgaamissa kristinusko alkaa jälleen hiipua vanhojen uskomusten vallatessa jälleen alaa, eikä meillä ole kuin perinteeksi muodostunut joulukirkko ja ehkä enkeli tai kaksi kuusessa, joka sopii pahojen henkien karkottamiseen, sekä kuolleiden muistamiseen oikein osuvasti ilman uskoakin.
Joten mikä on kristitty minulle kertomaan, etten voisi juhlia, olla iloinen ja nauttia tästä vanhasta pakanoiden juhlallisuudesta? Ennen kuin kristinusko pakotettiin kylmään pohjolaan, täällä oli jo joulu. Kun kristinusko saadaan täältä poistettua, on joulu yhä samanlainen perhejuhla. Vaikka toki nautin vanhasta pakanasymbolismista niin paljon kuin kuka tahansa, aion silti myös heittää sekaan hieman ateistifoorumeilta heitettyjä ideoita sekaan. Aion juhlistaa Isaac Newtonin syntymäpäivää, joka juliaanisen kalenterin mukaan syntyi 25 joulukuuta, koska tieteen edistyminen on yksi niistä asioista joita pidän suurimmassa arvossa. Ja koska arvostan myös hyvää musiikkia, voimme juhlistaa 24 päivä Lemmy Kilmisterin syntymäjuhlaa.
Vaikka en pidäkään jeesuksen kaikkialle tunkemista joulun aikana hyvän maun mukaisena, en aio kieltää sinua juhlimasta sillä verukkeella. Itse juhlin muista syistä. Jos et muuta syytä keksi, niin juhli talven taittumista voiton puolelle, kuten pakanat jo vuosisatoja ennen valtauskontojen saastetta tekivät. Vaikka et pitäisi sitäkään hyvänä syynä, niin ole silti perheen seurassa joulu.
Kukapa sitä muita syitä kaipaisi.