Zen Café - Stop (2006)
Luvassa on mainio rakkaus-aiheisia kappaleita pursuava levy, joskin zenkkarimaisella säväyksellä. Niin joo ja yhtyeen viimeisin levy.
Heti alkuun tulee kaksi kovaa raitaa Rysty ja Stop. Hienoja kielikuvia, kaunista tunnelmaa ja kuitenkin kovaa soittoa. Rystyssä suojellaan naista ja luvataan aurata pelon tantereet. Jostain syystä Kahvilan biiseistä tulee mieleen, että nämä ovat kaupunki-biisejä ja etenkin Helsinkiin sijoittuvia ja niin taas tästäkin. Mutta se ei ole huono asia. Stop on yksi hienoimmista bändin biiseistä, eikä vaadi enempää selittelyjä, kuunnelkaa!
Stop en rakastua saa,
se tietää vain surua ja murheeksi käy.
Murheille stop,
en rakastua saa se tietää vain surua.
Hiljentäkää, sydän hiljentäkää
Sydänkohtauksia on taas perinteistä zenkkari-jammailua, riitaa kuvaavilla sanoituksilla. Ennen en pitänyt kappaleesta Rakastele mua, mutta nyt se on jotenkin noussut listoillani ja hyvä biisihän se onkin. Ensisuudelma on kepeästi levyn heikoin raita, vaan ei sekään läpeensä mätä ole. Kuitenkin jää muiden mestariteosten varjoon tällä levyllä. Vattupuskassa loistaa omituisella sovituksellaan ja haikeilla sanoillaan. Kappaleessa luodaan täydellinen tunnelma, joka saa suorastaan säälimään kertojaa.
Vattupuskassa pidin piiloa.
Toivoin, että Jumalalta löytyis troppia.
Suutuin koulussa, jumppatunnilla,
kun jätkät väitti, että isään nojaa kuolema
Tervetuloa on pelkistetty lyhäri, joka menee nopeasti ohi, mutta jättää jälkeen hyvän fiiliksen. Ja mikäli se ei jätä hyvää fiilistä niin viimeistään seuraava letkeä reggae-biittinen biisi jättää. Metallinen sheriffintähti on hyväntuulen tuoja ja sanat on jälleen taattua Putroa. Uuvuttaa on sensijaan karu opiskelija-kuvaus. Vaikkei itse opiskelisikaan, tämä antaa mahdollisuuden kurkistaa solukämpän kaaokseen.
Saamme aikaan otsikon,
joka suurenmoinen on:
"rakastuneet eivät eronneet"
Älä mee on jo Putron herkän laulusuorituksen ansiosta levyn kaunein biisi, mutta kuten yllä huomaamme myös sanoitukset ovat tarkaan mietittyjä. Sen sijaan kuulija lasketaan ihastuksesta alas maahan ja paiskataan naamaan totuus: "nyt on ihmiskunnan yksinäisin jätkä liikkeellä". Näin todetaan siis kappaleessa Ja mulle nauraa variksetkin. Jäljellä on vielä levyn unohtunut helmi Lohdutan sua, joka kasvaa putromaisesti loppua kohden toisiin sfääreihin. Sanoissa kertoja lohduttaa "sua" vaikka mikä olisi, ja aika karmivia tapauksia keksitäänkin.