No huomenna on sitten mun vuoro käydä Tampereella.Mennään Mikan kanssa viemään Riina-mäyris
silmätutkimukseen,viralliseen silmätutkimukseen,niitä kun ei täällä Porissa tee enää kukaan eläinlää-
käri.Merkillistä.Lähimmät paikat ovat Turuus ja Tampereel.
Soitin Tampereen Veteriin tänään ja sain ajan heti huomiseksi.Pomolta sain luvan lähteä töistä vähän
aikaisemmin,niin ehditään ajoissa perille.Täältä kun ajaakin sinne yli tunnin verran...
Niin,Riinan on todellakin saatava todistus silmistä ennen astutusta.Ensi viikolla olisi tarkoitus käydä
katsomassa sulhasta,Gunnaria ja ''ottaa talteen'' vähän vauvansiemeniä *hymy*
Heräsin jo seittämän maita, kun jonkun herätyskello soi... Sempä jälkeen ei enää uni tullut, kun tiesi mitä oli päivän suunnitelmissa... Peggy tulisi kotiin!
Aamun istuin koneella ja katoin kelloa, joko jo olisi sovelias aika mennä hakemaan vauva. Vihdoin tuntui siltä (ja kellokin oli jo melkein yhdeksän), että nyt on ihan pakko lähteä. Rahat matkaan ja menoks! En siis muistanut ollenkaan kuljetusvälineistöä!!! (sen huomasin tohinoissani vasta kun tulin pennun kanssa autolle)
Paperihommien jälkeen otettiin viimeiset kuvat ja hyvästeltiin äiti... Sitten alkoi matka uuteen kotiin, jonne ei kyllä kovin pitkä matka ollutkaan. Huutoa riitti vajaa puoli matkaa, mutta sitten uni iski ja Peki köllötteli sylissä poikittain. Onneksi olin jenkillä liiketeessä, niin ei tarvinnut vaihteitten kanssa häslätä samalla... Toisen unta olisi häirinnyt moinen... =P
Kun tultiin kotipihaan, annoin hiukan haistella pihaa tuolla alueella, missä ei kukaan muu liiku kun varmaan ruohonleikkuri... Rohkeasti tyttö haisteli nurmikkoa ja koitti järsiä pensaan tyveä. Pikkupisutkin tuli nurmikolle. =)
Kun tultiin sisälle, ei Milla edes ollut vastassa... Niin tottunut ilmeisesti minun tuloon, että sillon ei tapahdu yleensä mitään jännää... Mutta kylläpä sitten oli jännä, kun huomasi, että minulla on pikkukäärö sylissä... Pidin palleron sylissä hetken ja silittelin. Käytiin kurkistamassa Luciferia ja annoin Luciferin haistella käden, jolla silittelin Pekiä.
Kylläpä oli haisteltavaa kaikilla... Peggy tutki uusia ystäviä ja paikkoja. Milla ja Lucifer olivat ihmeissään uudesta tulokkaasta. Peki kyllä on todella reipas! Heti alkoi haistelun jälkeen houkutella Millaa leikkiin ja tutki itsenäisesti paikkoja. Toki välillä piti vähän itkeäkin, muttei enää niin kuin automatkan alussa... =D
Sitten iski varmaan väsy ja itkua tuli enemmän... Vanhan tyynyn olin jo laittanut lattialle ja sille sen "unirätin", jossa oli tutut tuoksut synnyinkodista. Siihen se sitten rauhoittui pikku hiljaa ja silittelin vielä vähän pikkusta... <3
Nyt Peggy siis nukkuu... Ihanasti on nähnyt untakin ja pitänyt pientä ääntä, jota Milla meni ihmettelemään. Kutsuin kuitenkin hiljaa Millan pois, että pieni saa nukuttua. Välillä on herännyt sen verran, että pn katsellut ympärilleen ja painanut pään takaisin tyynylle. =)
Tuossa vajaa viikko sitten erehdyin ilmaisemaan täällä eräässä nimeltä mainitsemattomassa yhteisössä, että haaveilen mäyräkoirasta... Kuinka voikaan kohtalo olla niin ajattelevainen, että samaan aikaan on samalla paikkakunnalla pikkunakkeja aivan kuin tarjottimella. Niitähän on niin helppo mennä katsomaan ja ihastumaan ja pyörtämään kaikki tarkat suunnitelmat...
Luulin tosiaan, että seuraava koira tulisi sitten joskus hamassa tulevaisuudessa... Ensin piti saada talo, sitten vauva ja sitten ehkäpä se toinen koira. (Samaan aikaan kuitenkin etsin melkein tarkoituksella pentua mäyräkoiraliiton sivuilta ja selaillen kasvattajia, joilla saattaisi olla tulevaisuudessa pentuja...)
Toinen "harhaluulo" taisi olla tuo rakas aviomieheni... Luulin, että se poksauttaisi sen haavekuplan, jolla aloin leijailla heti kuullessani näistä pennuista. Toisin kävi! Kyllähän se kiusasi sen illan, eikä vielä aamullakaan paljastanut, että suostuisi pennun tuloon... Sitten päivällä soitti ja käski soittaa, että jos vaan osamaksu käypi niin sitten pentu varataan. *huokaus* On se ihana.<3
No nyt sitten odotetaan... Torstaina on H-hetki. Tulee ostettua vaikka mitä... Nyt on jo talutin, vinkulelu (nuitten kaikkien entisten lisäksi) ja semmoinen luun muotoinen pentu-kongi. Lisäksi ostin dvd-boxin koirista... Ja meinasin tilata netistä sellaisen "lämpötyynyn", mutta päätin, että jos se semmosta tarttee, niin saa lainata tuota minun kauratyynyä... =D
Miten lie joskus oon osannu oottaa ihan rauhassa niitä pentuja, joita sitten loppuunsa ei tullutkaan... Ja niitä kun oon suunnitellu, on narttu vasta astutettu... Varmaan se tieto, että siihen "laskettuun aikaan" ei todellakaan ole pitkään... =)
mahtaa tulla hauskaa ku siellä on seittemän
dogii joista kuus on narttui ja yks uros topin
isukki =)) Topi varmaa vähä sekasi.
Topsu on nii ihanaa matkaseuraa vinkuu,ulisee
ja haukkuu.. kiva sitä kuunnella koko matka.