IRC-Galleria

Katya

lauloin vähä kuluneella viskiäänelläni Irinaa ja Lumi

kissani oli messis vinkkailemassa silmiään <3 Ihanaa.

"Voinko puhua suoraan?
Vai kuuluuko mun teeskennellä?
Sanoa, että on hauskaa,
Vaikka kaikki menee päin persettä?"

"Ja jos ihan totta puhutaan,
En jaksais puhuu ollenkaan.
Mua etukäteen jo kaduttaa."

"Negatiiviset tunteet on kai pakko piilottaa,
Epävarmuutta ei saa näyttää, se voi vahingoittaa.
Musiikki soi niin kovaa, että pakko ois huutaa."

"Lasken kymmeneen, ei auta,
Jatkan tuhanteen.
Mä vannon vastuuni nimeen
Ja sotken sen merkityksineen."

mun sydän ei toimi enää niin kuin ennen
ei, se ei toimi enää niin kuin sen odotetaan toimivan
sen syke suuntautuu nyt aivan toiseen suuntaan

mun kädet ei toimi enää niin kuin ennen
joskus tuntuu kuin niissä ei ois tuntoa ollenkaan
ne sivuilla roikkuu vaikka tulet minuun kiinni

mun silmät ei löydä sinua niin kuin ennen
katse harhailee vain yhteen pisteeseen, nauliutuu
hymy useammin toisaalle suuntautuu

silti rakastan sua enemmän kuin ennen

Irina starttaa lokakuussa uransa ensimmäiselle konserttikiertueelle!

http://www.livenation.fi/artist/irina-tickets

Yhtä toivon enemmän kuin muuta.
Paljon sen vuoksi antaisin,
Että tuntisit oikeesti,
Miten paljon sä haavoitit,
Ja miten kerran toisensa
Jälkeen se kaikki uudestaan nöyryytti.
Älä väitä, ettei oo sulla muka muistoo.
Vai pidätsä mua tyhmänä,
Jolla ei oo väliä?
Itsestäänselvyytenä, lasten palapelinä?

refrain:
Pokkaa sul on ainakin, se on käynyt selväksi.
Liikaa oot sen varjolla
Jo varastanut anteeksi.
Mistä sait sen käsityksen,
Et noin voi tehdä toisille?
Mut se mun täytyy kyllä myöntää,
Sul on pokkaa ainakin.

Mä en tahtois kantaa turhaa kuormaa,
Varsinkaan kun se mitään muuta ei.
Mut tekisitkö sä uudestaan
Saman, jos saisit valita?
Onko sussa jäljellä
Palaakaan inhimillisyydestä?

refrain

Joo, mä tiedän, mitä tunnen,
Mutta koskaan sitä ääneen sano en.
Mä pelkään, että joskus peilistä
Katsoo sun kaltainen.
Mä en suutu, enkä raivoo, enkä huuda.
Siihen suostu enää en.
Yksi ainoo katse, jota et ymmärrä kuitenkaan,

Kertoo enemmän, kuin kaikki sanat yhteensä.
Siitä, mitä tapahtuu syvällä mun sisällä
Ja siitä, mikä odottaa vielä sitä hetkeä,
Kun on vapaa kaikesta, mitä kannan mukana.
Tiedän, kuka sinä oot, mut onko sulla hajua
Siitä, mihin päässyt oon ilman sinun apua?
Oikeastaan minun pitäis kai kiittää sinua.
Avasit mun silmät, enkä usko enää satuja.

refrain

Mistä sait sen käsityksen,
Et noin voi tehdä toisille?
Mut se mun täytyy kyllä myöntää,
Sul on pokkaa ainakin,
Pokkaa ainakin

..silti rakastan sua enemmän kuin ennen.

Ei ois pitänyt tulla tänne.
Mikset varoittanut mua,
että hänkin on kutsun saanut?
Kiero huumorintaju.
Jotain TV-ohjelmaa oisin jäänyt katsomaan
tai valinnut ees jotain muuta päälle pantavaa.

Voinko puhua suoraan?
Vai kuuluuko mun teeskennellä?
Sanoa, että on hauskaa,
vaikka kaikki menee päin persettä.

Ja jos ihan totta puhutaan,
en jaksais puhuu ollenkaan.
Mua etukäteen jo kaduttaa.
Miksi hänkin on täällä?

Negatiiviset tunteet on kai pakko piilottaa,
epävarmuutta ei saa näyttää, se voi vahingoittaa.
Musiikki soi niin kovaa,
että pakko ois huutaa.
Kaikki mitä tämän jälkeen sattuu, hävettää aamulla.

Voinko puhua suoraan?
Vai kuuluuko mun teeskennellä?
Sanoa, että on hauskaa,
vaikka kaikki menee päin persettä.

Ja jos ihan totta puhutaan,
en jaksais puhuu ollenkaan.
Mua etukäteen jo kaduttaa.
Miksi hänkin on täällä?

Lasken kymmeneen, ei auta,
jatkan tuhanteen.
Mä vannon vastuuni nimeen
ja sotken sen merkityksineen.

Miksei voi puhuu suoraan?
Vaan on kiltisti teeskenneltävä?
Sanon, että on hauskaa,
vaikka kaikki menee päin persettä.

Jos ihan totta puhutaan,
en jaksais puhuu ollenkaan.
Mua aivan liikaa suututtaa.
Miksi hänkin on täällä?