huomenna lähen SILLE ''The matkalle'' josta en tiiä pätkääkää ! EN ees tiiä minne mennää ! huomen saan tietääää luultavasti kentäl jos oon nii fiksu ja osaan kyylää et minne mua ollaa viemäs jotenka kaikki rakkaat nähdää sit ku tää tyttö on takas mais !
ja asioiden onnistumiseen / huonollakin hetkellä / pieneen matkasuunnitelmaan / joka sikisi uteliaisuuden voimasta / syntyi päähänpistosta / kärsi rahaongelmista, uskonpuutteesta, tuntemattoman kohtaamisesta / tuli mieleen jatkuvasti / muistutti unelmasta / joka nousi ylös taivaisiin / matkalla halki Thaimaan, Indonesian, Kambodzan / kulkee hymyilevä poika / ja on sieltä tuleva takaisin / elävänä tai kuolleena.
Eka yö Lontoossa, ehkä vähän päivääkin.. junalla Cardiffiin Martynin luo (tutustuttiin viime reissulla) pariks yöksi, hirmu humalat. Lauantaina juna & lautta kohti Dublinia, jossa tavataan suomalaisia, walesilaisia, ehkä vähän englantilaisia, irlantilaisia.. sunnuntaina Coldplayn keikka. Pari päivää turisteilua ja jouluaattona kotiin.
Suosittelen *ehdottomasti* pienemmän budjetin matkustajille tätä reissua. Lennot vajaan satasen reitillä Tampere-Lontoo, Dublin-Tampere.. junat muutamia kymppejä. Ok, majoitukseen menee massia jos ei ole tuttavia tuolla suunnalla, mutta tosireissaaja nappaa pedin hostellin dormista ja säästää paljon rahaa.
Ja jos haluaa pelkästään Dubliniin, maaliskuussa kuulemma Aer Lingus aloittaa taas Hgistä suorat lennot - aiemmin tänä vuonna hinnat olivat tosi halpoja, toivottavasti vielä keväälläkin..
Aivan mahtavia maita, walesilaiset on ihania, irlantilaiset on ihania, voi IIK!
... aika massiivinen määrä spreadia taas tiedotteella. Toi Guardianin juttu esim. on kivalla kuvalla tsekattu.
Dopplr siis vetäsi aika "superstara" -tason enkelikierroksen sisään. Mukana mm. Reuterssin pääjohtajaa ja muuta varsin nimekästä jannua.
Epätavallinen tapa firmalle rahoittaa itsensä - etenkin suomalaiselle firmalle. Erittäin hienoa että on saatu lähtemään suomalaiseen osakeyhtiöön noin nimekäs kaarti mukaan, ton pitäisi tehdä hyvää koko maalle ja suomalaisten startuppien rahoitukselle myös.
Alan blogailemaan kuun lopussa http://tane.li -osoitteessa omaa blogia esim. startup scenestä. Pitää höpistä lisää aiheesta siellä sitten.
Nyt on reissu tehty ja vihdoin takaisin maisemissa (hetkeksi). Myös kurkkua särkee, mitä on vissiin aika pari ihmistä valitellu, ilmeisesti nopeasti tarttuva tauti tai jotain.
Matka sujui pääosin ilman isompia kommelluksia, kulkuneuvot olivat ajallaan (no Scotrail käytti 3 tunnin matkaan 4 tuntia, mutta sehän on perusoletus Brittiläisistä junista). Säät tosin olivat merisiä, vain vikana päivänä oikeasti oli aurinkoinen ja hyvä sää.
'Isompina' paikkoina (tai oikeastaan paikkoina joissa tuli pysähdyttyä) olivat Edinbugrh, Islay (Port Ellen) ja Oban. Lisäksi tuli reissattua mm. Obanin viereisellä Kerrera saarella.
Edinburgh oli mukava kaupunki jossa oli tiettyä pikkukaupunki fiilistä (mikä luontaisesti paljastui myös modernisti toimivaan yhteiskuntaan tottuneelle silloin täillöin ihmeinä) vaikka se ei hirveästi Helsinkiä pienempi olekaan. Kaunis kaupunki kylläkin, josta löytyy kohtalaisesti tekemistäkin. Julkinen liikkenne muuten toimii kaupungissa hyvin.
Islayllä tuli vierailtua luontaisesti panimoilla, ihmetelty Port Ellenin pienuutta (kaksi baaria, ruokaa ei välttämättä saa 9:sän jälkeen) jne. Saari oli kyllä mukava mutta paria päivää pitempään en välttämättä viettäisi siellä ilman autoa (julkisesta liikenteestä mm. sen verran että sitä ei ole aikataulutettu lauttojen kanssa järkeväksi eli taksia kannattaa varailla tarvittaessa ja ajoissa).
Oban on hieno esimerkki Brittiläisestä omille kansalaisille suunnatusta lomakaupungista (on siellä muitakin). Kohtalaisen kaunis ja kiertelemällä lähiseutuja löytyy tekemistäkin. Tosin hommat on siellä suunniteltu selkeästi autoileville eli julkisen liikenteen kanssa voi olla ongelmia.
Ohessa oleva kuva on Kerreralta, tarkemmin sanottuna Gylen-linnalta. Linnahan itsessään on oikeasti vain linnoitettu torni. Tuolta kukkulalta tosin päätin mennä vähän vauhdikkaammin alas, eri puolelta kuin kuva on otettu tosin. Ja selvisin siitä oikeataan pelkästään muutamalla ruhjeella ja likaisilla vaatteilla.
Muuten saari on lähinnä iso lammasfarmi (eli jos Black Sheep elokuva oli pelottava en suosittele) eli pääsee kävelemään lampaiden sekaan. Lisäksi siellä on myös kahvila joka oli varsin mukava.
Tulihan matkalta tietty tuotua myös viskiä, ei tosin mitään poskettomia määriä. Rinkalle kun nyttenkin sai painoa 22 kiloa, minkä kantaminen on silkkaa tuskaa kun sattuu olemaan ylipainoinen ja paska kuntoinen :D
Vietin juuri äskettäin kymmenen ihanaa ja lemmekästäkin päivää eräässä etelä-Suomen pikkukaupungissa. Emme liikkuneet paljonkaan kuitenkaan ulkona, vaan aikamme vierähti peuhatessa sisällä, milloin sohvalla ja milloin taas sängyssä. Sadepäivät kuluivatkin siten hellyyden ja läheisyyden merkeissä, siis asioissa joita olen saanut harvoin kokea. Oikeaa läheisyyttä ja hellyyttä, jonkin pelkän tyhjän baari suhteen sijaan joista ei koskaan tule mitään pysyvää. Annoin lupauksen palata sinne heti kun vain siihen pystyn, siihen asti riudun yksinäisyydessä täällä Tampereella joka on hyvin kylmä ja kolkko kaupunki, siis samanlainen kuin Helsinki, ehkäpä jopa tavallaan vieläkin pahempi. Kun saavuin tiistaina iltapäivällä Tampereelle, olivat henkiset suojaukseni taas päällä ja olin lähes nyrkit pystyssä kaikkia kohtaan, vaikea löytää Tampereelta oikeastaan yhtäkään hyvää asiaa tai ihmistä. Henkinen tilani siis muuttui dramaattisesti saapuessani kaupunkiin joka tarkoittaa minulle vain yksinäistä elämää ja tuhlattuja vuosia, olenkin tiennyt aina että Tampereelta en omaa rakasta koskaan voi löytää. Olin myös henkisesti varmastikin paljon vapautuneempi tuossa toisessa kaupungissa ja siksikin pystyin antamaan hellyyttä ja kertomaan tunteistani ja ajatuksistani avoimesti, pelkäämättä, henkiset suojaukseni kun olivat poissa. Sisimmässäni olen hiukan pehmo, tunteikas, herkkä romantikko ja ero tuottikin tuskaa, lähtö takaisin Tampereelle, paikkaan joka ei merkitse minulle juuri mitään, muuta kuin uusia ikäviä ja yksinäisiä öitä.