IRC-Galleria

Auringon laskiessa
minä raotan

metsän vihreää verhoa.

Astun peremmälle
pimeään,

kuljen
varjojen maalaamaa tietä.

Kadotan itseni
metsässä kuiskivien henkien

ikuisesti vaeltavaan
joukkoon.

Musta kukka

Olen kuin kuihtunut kukka. Kuitenkin sinä saat minut muuttumaan mustaksi kukaksi. Onhan se parempi olla hehkeä, mutta musta kukka kuin ränsistynyt ruma kuihtunut kukka. Ajattelen, että vielä sinun ansiosta olen kaunis punainen ruusu. Siihen on matkaa ja aikaa. Toivon, että sinulla on se aika minuun, että voisit korjata vuotavat haavani. En tiedä pystytkö parantamaan minut kokonaan, mutta onhan se jo paljon saada minut kuihtuneesta mustaksi kukaksi. Aikaa on minulla, mutta onko sinulla? Minulle?


#ei oikee rimmaa niinku

Niin kaunista

Vettä sataa niskaani hiljalleen kevyesti, silti tunnen itseni kävelevän ilmassa. Kuin tuulen mukana meren kohisevan kuulen. Tähtiä ei näy, mutta tiedän sen. Tiedän, että pian nekin näkysiin heijastuu. Kierrän kirkkaan vesilammikon, vaikka minusta tuntuukin, etten kastuisi jos siihen astuisin... Ajatuksissa soi vain biisi Savage Gardenin. Niin kaunista kuin biisissä. So Beautiful.
Piankin sade lakkaa ja tähtien hymy mullekkin loistaa. Syynä iloisuuteni olet sinä. Sinä jota rakastan. Kukaan muu ei ymmärrä meitä, mutta karehtii silti meitä. Rakkautemme on jotain niiin kaunista, kaunista mitä kukaan muu kuin me ymmärrämme. Katseeni kirkastuu kun näen sinut kävelevän märkänä luokseni. Hymyilet surkean oloisena ja otat minut märkään halaukseesi. Mikään ei voi korvata tätä. Ei mikään maailman rikkauksista, ei mikään.





#Biisi innosti. Eli ei kerro mistään.

Heinäsi hellyttävät
varret, viettelevät viattoman
miehen mielen.

Kosketa, kuiskaa korvaani:
rakastan ruusuista
ihoasi. Intohimosi
poltaa poskilla.

Emme erota
koskaan
saa.

---

Tuollainen runoyritelmä... :)

LAPSETTOMUUDEN AIKA


Ei lapsia sanoin,
mutta kukaan

ei

minua uskonut.

Nyt

kun vanhana kuolen,
mietin elämääni.

En muualle
päätyä olisin,

kuin vanhanpiian harmaisiin
nimettömien hautausmaalle.