IRC-Galleria

Nyt sitä sitten ollaan kotona. <totinen>
En tiedä onko se hyvä, vai huono juttu..

Nyt ei voi muuta sanoa ku että VOI VITTU!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

viä vk seuraavaa vkoo ja sitte tuloo ihanaaa ! :)))))))))))))

mimmimimmimimmimimmi<3

niinhän se on et mikää ei kestä ikuisesti mut tää todellaki liian vähän aikaa kesti
mut nää muistot on mulle kultaa ja mä kiinni niist pidän
sun ystävyytes ja kaikki mitä meillä oli, voit ottaa ne takas
toivottavasti kuitenki tiiät et olit mulle ihan helvetin rakas <3

Mä tunnen sinut pikkusisko,
vaikka vasta kohdattiin
niin monin kasvoin ennenkin
sä vierelläni maannut oot.

Takkuiset hiukset rinnoillasi,
aamuyön utu silmissä
kuin lihaksi ois tulleet
kasteiset niityt unenlaakson.

Kun yössä yksin vaeltaa,
voi kaltaisensa kohdata
ja hetken tie
on kevyt kaksin kulkea.

Ei etäisyys, ei vuodetkaan,
ei mikään meitä erota.
Kun hetken vain
sut pitää saan ja unohtaa...

Kun unessasi pikkusisko
kuupurrellasi purjehdit
ja aamutähti otsalla
astelet yön laitoja.

Sateiset saaret lännen ääreen
kirsikan kukat japaniin
niin etelä ja pohjoinen
kaikki meitä varten on.

Ikuisuus, yksi huokaus vain,
yksi yö kuin koko elämä,
tuoksussasi keväät tuhannet.

Ei etäisyys, ei vuodetkaan,
ei mikään meitä erota,
ja hetken tie
on kevyt kaksin kulkea...

Nyt on aivan pakottava tarve kuunnella Blue Octoberia o.O

Ääh, huomenna ultra.. Plaa. o.o

Ja sitten vklp:ksi Veerun luo! :)) Kauhee ikävä! <3

Sammuu jo tähdet
Aamu nyt lyö
Ei enää saa unta
On aika jo nousta
Pyytää vain uus mahdollisuus
Oon sun kuuntelija

Kuulen, kuulen kutsusi
Mä kuulen, kuulen huutosi
Ei taida olla päiväsi
Paina väsyneet kasvot minun puoleeni

Älä pelkää, ei ole minulta pois
Älä pelkää, ei se ole minulta pois
Ole hyvä ja merkitse ystävä
Rauhassa kastele minut kyynelillä

Mä pidän sinusta huolen
Pidän sinusta huolen
Pidän sinusta huolen
Ehkä se saa sinut uskomaan
Oon sun kuuntelija

Pyydän, älä luovuta
Mä pyydän, vielä hetken aikaa
Anna mun oppaana kulkea
Ethän tuolta pimeästä löydä vastausta

Aivan taivaan tällä laidalla
on paikka nimeltä Sateenkaarisilta.
Lemmikit, jotka ovat olleet täällä
jollekulle erityisen läheisiä,
menevät kuoltuaan Sateenkaarisillalle.
Siellä on kaikille rakkaille
ystävillemme niittyjä ja kukkuloita,
joilla ne voivat juosta ja leikkiä yhdessä.
Ruokaa, vettä ja auringonpaistetta
on yllin kyllin, ja kaikilla
ystävillämme on lämmintä ja mukavaa.
Kaikki eläimet, jotka ovat olleet
sairaita ja vanhoja, saavat takaisin terveytensä ja elinvoimansa;
loukkaantuneet ja vammautuneet
parantuvat ja tulevat jälleen vahvoiksi,
juuri sellaisiksi, kuin ne ovat muistoissamme ja unelmissamme
menneistä päivistä ja ajoista.
Eläimet ovat onnellisia ja tyytyväisiä.
On vain yksi pieni asia:
kukin niistä kaipaa jotakuta hyvin rakasta,
joka niiden täytyi jättää jälkeensä.
Ne kaikki juoksentelevat ja leikkivät yhdessä,
mutta tulee päivä, jona yksi yhtäkkiä
pysähtyy katsomaan kaukaisuuteen.
Sen kirkkaat silmät ovat
jännittyneen tarkkaavaiset;
sen innokas ruumis värisee.
Yhtäkkiä se alkaa juosta pois
ryhmän luota lentäen yhä
nopeammin yli vihreän ruohon.
Se on havainnut sinut,
ja kun sinä ja rakas ystäväsi
vihdoinkin tapaatte,
te pysyttelette yhdessä riemukkaina
jälleennäkemisestä ettekä koskaan enää eroa.
Iloiset suudelmat satavat kasvoillesi,
kätesi hyväilevät taas rakasta päätä
ja katsot vielä kerran
lemmikkisi luottavaisiin silmiin,
jotka niin kauan
olivat poissa elämästäsi,
mutteivät koskaan poissa sydämestäsi.
Sitten te ylitätte Sateenkaarisillan yhdessä...