Mulla on ihan hirveä ikävä Maisaa, ja sitä sen hellyyttävää olemusta ! Vaik tiedän, että sen on parempi tuolla uudessa kodissa, muttakun silti. Mulla on ikävä niitä sen haleja ja pusuja mitä se rakas aina oli antamassa ! :
( Ei auta kun tottua.
"Isä ei ole kokonaan poissa, vaan hän on nyt yksi miljoonista taivaantähdistä. Auringonsäde, joka aamuisin ikkunasta pilkistää. Jokainen tuulenhenkäys ja kuulen hänen äänensä kaikuvan korvissani. Kukkien puhjetessa kukkaan, tulet ajatuksiini, sydämeeni. Olit ainutlaatuinen ja rakastit syvästi lähimmäisiäsi, rakkaus ja muistot niin lämpimät mieliimme jäivät. Isä rakas, sinä nukuit pois, mutta tulet aina elämään muistoissani. Nyt tahdon vain sanoa hiljaa kuiskaten, rakastin isääni, en koskaan tahtonut hänelle mitään pahaa, parasta aina sisimmässäin toivoin."
Tiiän isi, että olisit musta ylpeä jos vielä olisit täällä mun kanssa<3
Pilvet piirtää sun kasvot,tuuli kuiskaa sun nimesi jäät sointuna kauniina soimaan,pilvet piirtää sun kasvot näen valoissa nimesi saat minut aina paremmin voimaan.
ENNEN KÄVELIN SULJETUIN silmin,en nähnyt KUN tulit mua vastaan.
ja nyt kun koskaan enään en voi nähdä nyt sinua en mitään muuta kaipaakkaan.<3
ikävä on kova,ei sitä pysty edes sanoilla kuvailla<3
Niin äkkiä lähdit.
Varoitit hetken ennen.
Halunnut et rakkaittesi
itkevän hupenevaa aikaa.
Pinnistit voimasi tervehdykseen,
kuin se tärkeintä maailmas ois.
Kadun niin paljon.
Hetkiä, joina en sulle löytänyt aikaa.
Yhden minä tiedän,
me tapaamme vielä.
Sohvi nukkui tänään 16.40 pois sylissäni. Nyt se on marsujen taivaassa onnellisena, ilman kipua ja tuskaa.
Piti tehdä todella raskas päätös ja päättää Sohvin elämästä. Oli parempi päästää se menemään ja niin se sai viimesen pistoksen miun sylissä. :/ Se näytti niin levolliselta..
Sohvi oli tänään todella kipeä ja meni muutamassa tunnissa todella huonoksi. Eläinlääkäri epäili jotain tulehdusta. Sohvi oli laihtunut todella paljon, eikä enää ollut ollenkaan oma itsensä.