IRC-Galleria

Tiedot

Luokittelu
Elämänkatsomus ja filosofia
Perustettu
21.2.2005
Tilastot
Käyntejä: 2 027 (1.7.2008 alkaen)
Koko
85 jäsentä
Tyttöjä: 53 (63 %)
Poikia: 32 (37 %)
Keski-ikä
31,4 vuotta
Otos: 50 jäsentä
Tyttöjen keski-ikä: 28,9 vuotta
Poikien keski-ikä: 36,2 vuotta

Jäsenet (85)

EvaKooPixieSkyNiinasusannaaMinazuki^^-Mindu-awwi-[-ssifivemadpeopleYukiaJusp3Kosti-71Maria-ChristinaRiitsfruitcake`Salz-Viiviz
« Uudemmat - Vanhemmat »

fruitcake`SICK OF IT!!!!!!!!!!Luonut: fruitcake`Maanantai 20.04.2009 00:08

jos kerran vielä kuulen että jotai haukutaan homoks, mä räjähdän!
Homot on ihmisii eikä "homo" oo mikää haukkuma sana.
Ite kyll oon iha hetero, mutta väliäkö sillä miten on suuntautunu.

:)

_chemical!Luonut: _chemicalSunnuntai 22.02.2009 22:45

Minä olen tyttö, joka potkaistiin pois kotoaan, koska tunnustin äidilleni olevani lesbo.
Minä olen prostituoitu, joka työskentelee kaduilla, koska kukaan ei ota töihin transseksuaalista naista.
Minä olen sisar, joka puolustaa homoveljeään piinallisten, kyynelten täyttämien öiden läpi.
Me olemme vanhemmat, jotka hautasivat tyttärensä kauan ennen hänen aikaansa.
Minä olen mies, joka kuoli yksin sairaalassa, koska kumppaniani, jonka kanssa olin ollut kaksikymmentäseitsemän vuotta, ei päästetty huoneeseen.
Minä olen ottolapsi, joka herää painajaisiin, joissa minut viedään pois kahden isäni luota, jotka ovat ainoa rakastava perhe, joka minulla on ikinä ollut. Toivon, että he voisivat adoptoida minut.
Minä olen yksi onnekkaista, luulisin. Selvisin hyökkäyksestä, joka jätti minut koomaan kolmeksi viikoksi ja vain vuoden päästä pystyn luultavasti kävelemään taas.
Minä en ole yksi onnekkaista. Tapoin itseni vain viikkoja ennen lukiosta valmistumista. Taakka oli yksinkertaisesti liian raskas kantaa.
Me olemme pari, jotka saivat kiinteistönvälittäjän kannoilleen, kun hän sai selville, että halusimme vuokrata yksimakuuhuoneisen asunnon kahdelle miehelle.
Minä olen henkilö, joka ei ikinä tiedä kumpaa vessaa minun pitäisi käyttää, jos haluan välttää henkilökunnan kutsumisen paikalle.
Minä olen äiti, joka ei saa edes tavata synnyttämiäni, hoitamiani ja kasvattamiani lapsia. Tuomioistuin sanoo, että olen epäsopiva äidiksi, koska asun nykyään toisen naisen kanssa.
Minä olen kotiväkivallasta selviytynyt, jonka tukijärjestelmä yhtäkkiä viileni ja etääntyi saatuaan selville pahoinpitelevän kumppanini olevan myös nainen.
Minä olen kotiväkivallasta selviytynyt, jolla ei ole tukijärjestelmää, jonka puoleen kääntyä, koska olen miespuolinen.
Minä olen isä, joka ei ole koskaan halannut poikaansa, koska minut kasvatettiin pelkäämään kiintymyksen osoittamista toisia miehiä kohtaan.
Minä olen kotitalousopettaja, joka halusi aina opettaa liikuntaa, kunnes kuuli vain lesbojen tekevän sitä.
Minä olen mies, joka kuoli lääkärien lakattua hoitamasta minua heti, kun he saivat selville minun olevan transseksuaali.
Minä olen henkilö, joka tuntee syyllisyyttä, koska uskoisin voivani olla paljon parempi ihminen, jos minun ei aina tarvitsisi välittää yhteiskunnan minua kohtaan osoittamasta vihasta.
Minä olen mies, joka lakkasi käymästä kirkossa, ei koska en usko, vaan koska sen ovet suljettiin minun kaltaisiltani.
Minä olen henkilö, jonka täytyy piilotella sitä, mitä tämä maailma tarvitsee eniten: rakkautta.

Ole kiltti ja kopioi tämä edelleen omaan päiväkirjaasi, jos olet sitä mieltä, että homofobia on väärin!
Vastaus Kari T. Määttäsen kummalliseen yleisönosastokirjoitukseen http://www.esaimaa.fi/page.php?page_id=68&news_id=200816197106

K. T. Määttäsen kirjoitus seksuaalisuudesta (ES 19.11.2008) oli kuin internettiin homofoorumille lähetetty provokaatioviesti. Se sisäsi tuulesta temmattuja vanhoillisia ”faktoja” ja tulkintoja raamatusta, joka ei itsessään voi toimia perusteena millekkään, ainakaan jos edessä on Suomen perustuslaki.

Mitään yksiselitteistä syytä homoudelle ei ole löytynyt. Kyse on joko vain sattumasta tai sitten mainitusta ”vääristyneestä miehen tai naisen mallista kotona”. Kuitenkin jälkimmäisen vaihtoehdon voi pyyhkiä helposti pois, kun tuntee vähän homoseksuaalien taustoja. Itse tulen perheestä, jossa rajat ovat selkeitä; mies on mies, nainen on nainen ja molemmat ovat onnellisesti naimisissa heteroina. Ideaalimalli? Ja silti olen käyttäytynyt homoseksuaalisesti jopa päiväkotiaikoina. Monet homoseksuaaliset kaverini tulevat niin erillaisista perheistä, että mitään yhtenäistä selittävää linjaa ei vain löydy.

Murrosikäiset pojat kyllä tekevät erilaisia seksuaalisia asioita yhdessä. Mutta, se, pitääkö se esittää niin kovin negatiivisessa valossa? Ei siitä nyt ehkä hyötyä ole, mutta onko siitä todellakin niin paljon haittaa nuoren kehitykselle? Seksuaalisuushan ei ole mikään pysyvä asia, vaan matka, varsinkin teini-iän hormonimyllerryksissä.

On monia erillaisia väitteitä homoseksuaalisuuden syistä evoluutioteorian tulkinnoista äidinmaitoidon muutoksiin. Mutta mitä väliä sillä on, koska homoja on aina ollut, ja tulee olemaan. Asia ei vain miksikään muutu, vaikka miten vainotaan, haukutaan, otetaan oikeuksia pois ja joissain maissa jopa teloitetaan. (Iran, heinäkuu 2005 18- ja 16-vuotiaat pojat hirtettiin julkisesti kylän hurratessa ympärillä).

Raamattu on selvästi miestenvälistä fyysistä kanssakäymistä vastaan. Se on kirjoitettu monissa kohdissa. Kantaa se ei taas ota homouden syihin tai yksinkertaisesti miesten väliseen rakkauteen. Pitääkö raamattuun mielipiteensä perustavien lähes aina myös tuomita ja niitä syitä etsiä? ”Yksi ainoa on lainsäätäjä ja tuomari, hän, jolla on valta pelastaa ja valta tuomita kadotukseen. Mutta mikä sinä olet tuomitsemaan lähimmäisesi?” (Jaak. 4:12)
« Uudemmat - Vanhemmat »