IRC-Galleria

Eilen oli hassu päivä.. tapahtui kaikenlaista, mutta ei kuitenkaan kovinkaan tapahtumarikas päivä (tai no saattoihan tuo ollakin, emt). Herättyäni söin aamupalaa ja muuta normaalia meininkiä, kunnes tajusin huoneeni olevan täynnä tyhjiä pulloja/tölkkejä. Tylsistymyttityttittiäni päätin mennä polkupyörällä lähikauppaan ja viedä nämä pois. Kaupalta suuntasin F-Musiikkia kohti jossa soitin kitaraa ja bassoa, kunnes lähdin Tikkurilan megalopoliksen kautta kotiin ja oli pakahduttavan kuuma ja muuten vaan pitkä matka (kotoa lähtemisen ja palaamisen välillä oli aikaa ainakin kaksi tuntia, joista noin puolikas tuntinen oli musiikkiliikkeen sisätiloissa). Kotiin päästyäni olisin voinut lyödä vetoa, että kesä alkoi jo vituttamaan ja jostain oli tullut käsittämätön angsti, ja oloni oli kovin epätoivonen ja.. synkeä, mutta olinpa väärässä (siitä että kesä vituttaa, [go figure!] siitä lisää)!

Syötyäni jonnimmoista ruokaa aloin kyllästyä huoneeseeni, joten lähdin jälleen kerran pyöräilemään, tosin tällä kertaa enemmän vain ajelehdin ilman oikeaa määränpäätä. Olin vielä angstinen ja toivoin löytäväni jotain hyvää. Kuinka ollakaan, Ankkalammelle päästyäni minut pysäytti muuan humallustilainen hippi-ystävä menneisyyden syövereistä, joka vaati tarjota minulle ölyisen, joten pysähdyin hänen ja ystäviensä iloiseen seuraan kesäisen vihreälle nurmikolle.
Kesä-illan auringon kauniissa paisteessa, hyvässä seurassa ja hyvän musiikin soidessa huoleni haihtuivat yhtä nopeasti kuin olivat tullutkin ja se oli tosi jees. Tuli siinä puhuttua myös puhuttua musiikista aika tovi hieman vanhemman mieshenkilön kanssa, joka oli keräämässä pulloja (hänellä oli käsittämätön taito puhua ja.. tehdä muita asioita samaan aikaan [se on yksi merkinnän yhteisöluokitteluista, arvaa mikä{oikein arvanneiden kesken arvotaan mämmiä}])
Hetken aikaa istuttuani ja hippimiehen kanssa joutavia puhumassa (joutavia koska kyseisellä hetkellä hän ei juurikaan puhunut järkevästi), huomasin hieman kauempana minusta istuvan toisen joukon kavereita, jotka olivat pyytäneet minua aiemmin seuraansa, mutta olin kohteliaasti kieltäytynyt, mutta kuitenkin jättänyt mahdollisuuden liittyä seuraansa. Ajattelin, että lähtisin tästä sinne pian, mutta he ehtivät ensin ja tulivat luokseni ja kovasti syyllistivät minua kun nyt sitten tulinkin paikalle, mutta en heidän luoksensa ja oloni oli kovin murtunut, sillä ymmärsin olevani hirveä ihmis-olento (no ei nyt ihan, aika iloisella päällä oltiin kuitenkin kaikki).
Jäin istumaan vielä ja paikalle tuli toinenkin hippi, jota en ollut nähnyt aikoihin ja hän vakuutti minut harkitsemaan funk-bändiinsä liittymistä.
Toinen kaverijoukkio katosi näkyvistä ja myöhemmin lähdin heidän peräänsä ja heidät kiinnisaatuani puhuimme syvällisiä tovin, kunnes kaikki lähtivät omiin suuntiinsa.
Oli ihan hauska päivä, mutta loppujen lopuksi kyllä jäi pieni blues.
Alas mäkeäääähh, polkupyörälläääähh, pääsee salee ehkä jotai viittäkymppiäääää
btw, jos luit tän niin ymmärrätkö että luit vain suht yksityiskohtasen selostuksen eilisestäni? tylsää, much?

Tunkkaisissa asunnoissa
nopeasti rakennetuissa lähiöissä
niiden kapakoissa
epäsiisteissä pizzerioissa
ja muka piristykseksi rakennettujen
puistojen penkeillä
elää omituinen kansa

Pidämme jouluhartautta
aattoiltana seurakuntakeskuksen pihalla
tauoton rekkojen jono
viereiseltä valtatieltä
toivottaa joulurauhaa
ja me yritämme laulaa virsiä
kilpaa sen kanssa

Kuljemme koteihimme
ja ikkunoistamme hohtaa valo
kun laulamme karaokea läpi jouluyön

Tapaninpäivänä menen kuntosalille
satojen muiden ihmisten tavoin
polttamaan pyhinä kertynyttä rasvaa
ja näen tyhjistä kaljapulloista
ja tupakantumpeista
että joku on viettänyt joulupäivänsä porttikäytävässä

Täällä me elämme
riutuva kansa
pukumiehet näkevät meidät kyllä
mutta eivät he ymmärrä
istuvat vain takseissaan
ajelevat ohi
ja laittelevat tekstiviestejä
tanssijattarille
salarakkaille
ehdottavat pikapanoa
kahden meidän elämäämme käsittelevän kokouksen välissä
ja mikäs siinä
mulkku se on herrallakin

Ehkä jonain päivänä
pankit räjähtävät
herrat ja kansa joutuvat
samaan veneeseen

Silloin katsotaan kuka soutaa

OSTIN TÄNÄÄ NE KENGÄT JA LÖYSIN KEVÄTJUHLAMEKON JA IIDAN PIKKUVELI LÖI MIUTA SELKÄÄ KOSKA NAUROIN JA NÄIN JOUNI HYNYSEN JA VIHAAN IIDAA KOSKA SE KERTO ET FREDDIE KUOLEE SKINSSIN NELOSKAUDEL JA SYÖN NYT TOSI HYVÄÄ VOILEIPÄKAKKUU MINKÄ MUMMO TEKI :)

kiitän ja kumarran:)

KOMMENTTI: Tipaton plokin lukeminen oli itselle silmiä avaava homma. Tyhmänä kun olen kuvitellut ja asiaa sen enempää ajattelematta, että rokkarin elämä on studiota ja keikkailua (mitä se varmasti myös on) vapaa-aika; viinaa, pubia, ryyppyporukoita, naisia, ja nopeita autoja tyyliin.... Ihmetellyt aina että kuinka nuo kuitenkin osaavat kirjoittaa tuollaisia biisejä, jotka kertovat usein ns. tavallisesta elämästä ja arjesta kun ne ei kuitenkaan siitä tiedä yhtään mitään, kun automaattinen olettamukseni oli tosiaan tuo edellä kuvaamani. Että näin en myytit murtuu, ja unelmat rock`n´roll unelmasta särkyy...

SINKKONEN: Rokkarikin käy paskalla, ei saatana.

HYNYNEN: Minä käyn verisellä paskalla.

Tämä plus Hynynen plus Rakkaudella, Hynynen plus nimmari. Thx Levykauppa Äx. <3

Kuolemajärvi
olet niin kaunis tahdon sinuun sukeltaa
jäädä syliisi
siihen nukahtaa ja kaiken unohtaa
kärsin ja odotin
etsin elämään jotain kaunista
kärsin ja unohdin
kunnes lakkasin toivomasta

Runoilija Hynynen AAMUTEEVEESSÄ!! :DDD

Tänään julkaistaan tämä Hynysen uuuusikirja
RUNOKIRJA! :DD

"Ei mitään sellasta laatikkoo mihin se pitäis survoa"




Miten tuo mies puhuu nuin viisaasti :oo

http://www.iltalehti.fi/viihde/200906180084823_vi.shtml

Jouni Hynynen!

"Haluaisitko peppuseksiä?" supatti Jouni Kaikan korvaan.