IRC-Galleria

Hyökkäys on paras puolustus. Ehkä joskus. ei aina. Kuinka vaikeaa on myöntää omat virheensä ilman että syyllistää muita niistä jotenkin?

Se on vaan se ihmisen puolustuskeino. Se myös voi kohentaa itsetuntoa kun pystyy tuudittautumaan omaan mielihyväänsä, "hmm.. joo löysin niin monta "hyvää" syytä että miks mun ei oo tarvinnu tehä jotain asiaa... joo en mä NIIN väärin oo tehny koska muissakin on vikaa." On on en mä sitä kiellä. kaikissa on vikaa. mutta ei se voi olla niin helvetin vaikeaa myöntää että on tehnyt väärin. vai onko? joillekkin on...

Ootko ikinä miettiny että miks sä voisit tehä jonkun asian?
Pitääkö aina miettiä että miks mun ei tarvis tehä sitä? Ja miten ihmeessä oikein voisin lykätä ja siirtää sitä asiaa?

Mutta nämä piirteet löytyy todella monesta ihmisestä. Itse myönnän että kyllä mäkin joskus oon aika todella hyvä lykkäämään asioita. Mutta ainakin yritän parantaa tapani ja parhaani mukaan myöntää virheeni.

Kokeilkaa itekki joskus.