IRC-Galleria

Yksikään bändi ei ole koskaan ollut mun tukena elämän suurissa mullistuksissa tai kriiseissä.

Ei mulla ole mitään biisejä mihin liittyy jotenkin erityisesti muistoja. Ja onkin, niin tosi laimeita, sellaisia ettei ne välttämättä tule mieleen, ja jos tuleekin niin ei niissä paljoa ole.

No nyt ämpärissä olevat varmaan saa mut muistelemaan englantia aina.
Ja kun kuuntelen nuoruuteni radiokanavaa (...joka siis soittaa yhä samoja biisejä kuin silloin) pääsen niihin fiiliksiin.

Mutta sitten, kirjoihin kyllä liittyy muistoja, tunnetiloja, tätä olen lukenut siellä, siinä fiiliksessä, silloin. Ehkä se korvaa. Kirjoihin tarttuvia muistoja vaan ei oikein voi jakaa kenenkään kanssa, hei muistatko kun luettiin se.. ei vaan toimi.