IRC-Galleria

Niin vähän ollaan koettu,

vain pienen hetken tunnettu.

Niin harvoin olen sinulle kertonut,

kuinka maailmani olet muutanut.

Luotani jos lähdet,

silloin maailmani särjet.

Tunteeton sydän

matkallaan käy.

Rakkautta se kohtaa,

muttei itse osaa rakastaa.

Tunteeton sydän,

saa aina yksin kulkea.

Olipa kerran 4.1.2009 messillä oli runo päivä tyärillä..

Veeran runo mulle.. :D

Rakas Noora,
Mä sua rakastan,
ja sä mua pakastat.
Haluun kanssas makaa,
mut sä haluut vetää vaan takaa.
En siitä pidä,
kun esittelet aina vain sitä.
Oot iso kuin laiva,
hei Noora sä oot mulle vaiva.
Sä et mulle enään anna,
vaikka tahtoisin sua panna.
Mukava on kanssas leikkiä,
vaikka helutat aina heppiä.
Noora rakas,
mikset ota mua takas,
haluuksä vaan Tiian? yhyy.


Minun runo Veeralle.. :D

Veera kulta,
mikset anna mulle tulta.
Muistan kun kanssani leikit,
mutta teitkin pelkät feikit.
Luulin etttä sä mua pelität,
mutta sitten muille vain selität.
Olit se ainoo ja oikee mulle,
mutten koskaan sanonut sitä sulle.
Kadun sitä kuin eilistä päivää,
nyt tuntuu ettei ole huolen häivää,
Istut siinä mun vieressä,
ja tuntuu että oon sun mielessä.


Minun runo Tiialle.. :D

Tiiani mun,
oonhan aina sun?
Muistatko kun abcllä istuit ja mua odotit,
luulit että jotain voitit.
Sitä iloa en sulle anna,
etkä Henkkaa saa panna!
Kimpsa sialta näyttää,
voisit sitä joskus lenkillä käyttää.
Yrittäisit laihdutaa vähän,
että mahtuisimme päällekkäin tähän.
Oot mulle tärkee ja helvetin rakas,
jos et tuu tänään annan sut Henkalle takas.

Pimeässä kuutamolle
serenadit soi
kaamoshenki puhkui
viimeisen valonsäteen pois
arjen valopilkku saavutetaan
suurella vaivalla
tänä yönä ei näy
tähden tähteäkään taivaalla
luonto lumipeitteen alla
keräilee voimiaan
aurinkotuulet tumminta tummuutta
somistaa
muistuttaa - pimeys ääripäässään
auringonnousu huomenna
tänä yönä unissani oon
ainut tähti taivaalla.

Joo huomenna illalla sessiointia.. ^^ huhhuh oon innoissani kyllä. Vihdoin! Huomenna en mee skoleen ja lataudun huolella, henkistä ja fyysistä hellintää itelle ja jotain rentouttavaa ja luovan olotilan hakemista tulee kyl tänään ja huomen!

Luovuudesta, tajunnanvirrasta ja luovasta työstä kertovaa biisiä siis sessioidaan. Kertsi pitää vielä yhdessä kehitellä paikan päällä. Jotain ideaa on itellä ainakin siihenkin.

Täs on rimes, diggaan ite aika paljon, syntyivät miltei kokonaan tosta vaan flow'lla:

Tuijotan tyhjää paperii
ja luovuus lähtee lätkii //
ei mitään lauseen pätkii
luotan flouwi-kaveriin //
sanoja sanojen perään
ku rullais lankakerää //
sen loppuun kelaan, sit en kelaa
ja talteen kerään //
mistä kirjottais
en ainakaan hikipinkona //
kenkiäni kiillota
tai kritiikil hiillosta //
tää on sanomaton laulu
tyhjästä nyhjästy //
helppoo ku mikä
eikä koskaan kyllästy //
mut aina yllättyy
ku antaa kynän ohjata //
kaukaa haettuu settii
sieltä sydämen pohjalta //
suoraan alitajunnast
alitajuttavaa //
sykkii kertomus vai
pelkkii ajatuksii vaan //
mut tää virtaa
voi astuu ulos epävirasta //
tuuli keinuttaa
oon ku panaman kanava
virassaan //
luomisen riemusta
teen kaiken taiteen eteen //
täl luoval hetkisellä
artisti saa peitteen //

Mahdollista kertsimatskua:

Sielun sadetta maailmalle //
luon ja tieni merkitsen
maailmankartalle //
runotulitus taivaalle
ja vapaana lennetään //
luovan työn voimin
kauneuteen herätään //

Muistatko kuinka rakkauttas vannoit?
Ja lähdit pois.
Pois mun luota.
Itkin ja itkin.
Monen vuoden kyyneleet sulle vuodatin.
Väitit rakastavas,mutta lähdit.
Miksi lähdit jos välitit,
jos rakastit.
Enään en välitä,
ihmettelen vain,
mutta kuitenkin tiedän sua oottavani
elämäni loppuun asti.

MENETYS

Lensin ja liidin taivailla,
tähtimaiden laineilla.
Pää pilviä hipoen leijuin vain,
kuun luokse lainehdin.
Hipaisin sua sormenpäällä,
mutta lennähdin pois.
Säikähdin ja lähdin.
Tuulen mukana leijailin merten taa,
en sinua mä koskaan enää nähdä saa.


YSTÄVÄ

Olet kuin kevyt höyhen,
liidät tuulen lämmön suojassa,
ilman määränpäätä.
Hento olemuksesi saa taivaan kyyneliin
ja kukat puhkeamaan.
Et halua kuin vapautta,
ja liitää taivaalla ainiaan.

Eilisillan viiliksiä.. :)

Kun kaikki herää eloon
aistien hehkumaa
ympäristö elävöityy ja
yksi olohuone voi näyttäytyä
kauniimpana että
kaoottisempana kuin koskaan -
mutta niin ahdistavaa

On liikaa energiaa
pienen ihmisen käsiteltäväksi
se hämmentää sielun puuroani
kun kaikki herää eloon

Ehkä minä en ole
vielä tarpeeksi elossa
voidakseni tanssia yhtenä
sykkeen hienovaraisena
hiukkasena yhtenäisen
värähtelyn tangoa

Oivallus, ja
kauneuteen aloin samaistua.

Alkaa jo tervehtyä tässä.. olin koko viikonlopun kuumeessa ja kipeenä vieläkin vähän.

Siellä ne tepasteli pitkin valkosia hiekkarantoja, hymyssä suin kahdestaan.
Vieri vieressä kahdet jalan jäljet, huuhtoutu pois aaltojen mukana, toinen niist kuiskas; ethän koskaan sydäntäin särje?
Toinen lupaa pitää aina kiinni, eikä koskaan voisi toista päästää irti.
Ei kukaan tähän onneen uskonut, ei niiden yhdessä oloon luottanut.
Kumpikin niistä vaan oli tosin muuttunut, rakkaus oli sydämen molemmilta kullaks muuttanut.
Eikä niiltä enää mitään puuttunut.

Lintu


Kylmä tuuli puhalsi,
lintu siinä sinnitteli

Lensi maata viistäen,
läpi hiljaisten laaksojen

Puiden välistä suhahtaen,
kattojen yli nousten

Seurasi lapsi maassa,
lentoa yksinäistä sen

Hiutaleet hiljaa laskeutuivat,
taivaasta yhdessä pyörteillen

Tiesi hän sen viestin olevan,
joku on täältä lähdössä

Ja lintu lensi läpi metsien,
laaksoja viistäen

Ja se lensi yli peltojen,
eikä se itkenyt yhtään.


-Sakari Mäkelä