IRC-Galleria

''Kun jenni pilliin viheltää niin mitsu paikalle vipeltää,
kun paikalle saapuu tsuikka niin kuuluu heitä leijonasta huikka,
Esba perässä ravaa ja pojille huutaa antakaa munaa''

<xD>

Tiedätkös,
ystäväiseni,
vanhuus veltostaa sinunkin poskiesi kimmoisan lihan
painaa kylkesi vyötärön kapaloksi
verhoaa luisevan vartesi untuvatyynyihin
mutta:
oletko aistinut
ihollasi
yötuulen kihelmöivän kutinan
oletko maistanut
hämärässä viisauden täyteläisen maun
sellaisena kuin Salomo sen maistoi:
metallisena, kitkeränä, katkerana, kermaisena, päihdyttävän makeana
ehkä mukana on myös häivähdys umamia
mutta ei sillä väliä,
en usko sinun oikeasti tietävän miltä umami maistuu.
Tietenkin sinä väität että tiedät
sinähän haluat olla aina oikeassa
janoat olla erehtymätön kuin Mooses kivitauluineen, älä edes väitä muuta,ystäväni,
minä tunnen sinut liian hyvin.
Vanhus uskaltaa tunnustaa tietämättömyytensä
siispä sinä et voi olla vanha
sivele poskiesi joustavaa nuoruutta ylpeänä
anna erämaan kansan laulaa ylistystä korsettisi kunniaksi
mutta muista:
yö tuo enemmän
kuin vie.

- Vestige 12.4.09

On kello neljä aamulla joulukuun lopussa,
mutta en usko että on sama yö kuin se,
jolloin Clinton Streetillä kirjoitettiin eräs kuuluisa kirje.
Avaan kotini oven
kahdelle
matkalaiselle,
profeetalle Armanin puvussa
ja
pitkäsääriselle miehelle Mikki Hiiri t-paidassa
valo pyyhkii heidän kasvonsa
kuin tuulenhenkäys
ja
minä huudahdan:
Väinämöinen, miksi olet ajellut partasi?
Ja:
Nice to meet you, Walt Disney!

- Vestige 12.4.09

sinä katsoit minua silmiin
ja sanoit,
että sen minkä otat
otat vain lainaan
ja saan sen vielä takaisin,
ja minä tiesin sen olevan
iäksi menetetty.

sinä katsoit minua silmiin
ja sanoit,
että haluat harkita
hetken,
et sen kauempaa,
mutta minä näin edessäni
ikuisuuden verran unettomia öitä.

sinä katsoit minua silmiin
ja sanoit,
että huomenna kaikki on paremmin,
ja me molemmat tiesimme sen valheeksi.
mutta jos yhdenkin illan
jaksaa ihmislapsi olla onnellinen
mitä merkitsee yksi valhe
satojen muiden joukossa?

-ronkelipumpulienkeli.

Hiljaa kuiskaan ja tunnen hennon tuulen.
Kättäsi puristan ja muistan kauniin hetken.

Hiljaisuus mieleni valtaa ja se on kaunista.
Lämpösi on kuin kultaa ja se on hienoa.

Entinen elämämme oli kaunis.
Nyt olen yhteiseen eloon taas valmis.

Muistan kuinka olimme yhdessä.
Nyt tämä hetki on taas tässä.

Näen taas auringon paistavan.
Toivon sinunkin yhteisen elämämme muistavan.

Hento tuuli ja hiljainen kuiskaus.
Pieni suuri ja viisas uskomus.

Katson ylös ja näen valon.
Muistan myös, että omistan ilon.

minuun sattui taas,
kun ihmiset juoksivat ylitseni.
Jos olisin ihmisruumis,mustelmiani
ei erottaisi toisistaan.
Joku potki hiekkaani eteenpäin ja
tunsin repeäväni.

---

sähkö kipinä etenee,
se juoksee pakoon,
väistää esteen,
jatkaa matkaa.
Johdot ovat kuin rahkaa,
voimattomat ja pelkkää nahkaa.
Kipinä alkaa hiipua.
Kauan odotettu välähdys taitaa saapua.
Säikähdys ja lento tuntemattomaan
päästää minut vapauteen.

Kuulen pihalta loiskauksen ja avaan verhot.

Näen uuden maailman.

Sade on juuri lakannut ja aurinko paistaa hohtaen pihalätäköstä, jossa lapsi leikkii.
Pisarat lentävät kauniisti ympäriinsä pienten kenkien voimasta.
Lapsen kaunis hymy näkyy kilometrien päähän ja häntä ei haittaa vaikka vaatteet ovat ihan märkinä.
Lapsi näyttää tietävän, että aurinko kyllä kuivattaa.

Kävelen ulos ja huomaan, että ilma on kirkas, raikas ja tuoksuu hyvältä.
Ulkona kaikuu rakkaus, jonka voi aistia hiljaisuudesta ja iloisista äänistä.

Kävelen niitylle, jossa näen kuinka kaikki loistaa.
Menen selälleni ja katselen taivasta samalla nauttien pilvien muodostamista kauniista muodostelmista.

Selällä maatessani huomaan kuinka aurinko on saanut kaikki kukoistamaan.
Luonto on herännyt eloon ja tuuli pyörii hempeästi puhaltaen raikasta ilmaa, samalla liikuttaen puiden lehtiä kauniisti.
Orava istuu puussa nauttivan näköisenä, syöden käpyä, eikä pelkää mitään.
Tunnen hennon tuulen kasvoillani ja hymyilen samalla itkien.
Nautin maailman kauneudesta ja kiitän, että olet vierelläni.

Halaan sinua ja huudahdan iloisesti: Kesä on taas saapunut...

Rakkaudella Vesa

Tajusin just et mun pitää alkaa kirjoittaa enemmän ihan runo-runoja. Se avartais mun lyyristä ilmaisua, näin uskoisin. Toi siihen enemmän maagisuutta ja elävyyttä. Ja poistas rajoja, kun niin paljon kirjoittelen rimmaavaa lyriikkaa. Toisaalta onhan tää viime aikojen "regee-lyriikka" kun sitä bändissä lauleskelen, vienyt mua siihen avarampaan lyyriseen suuntaan.

Sinut muistan...
Kirkkaana valona.
Raikkaana tuulahduksena.
Iloisena hymynä.

Sydämeni hakkaa, kun ajattelen sinun kauneuttasi.
Kehoni hengittää, kun ajattelen sinun sielusi loistoa.

Sinä saat minut hymyilemään.
Sinä saat minut loistamaan.

Kiitos.
Tuo mahtava sana kaikukoon luoksesi Jumalten saattelemana.