IRC-Galleria

Töihin neljäntunnin yöunilla, jes. illala ei yhtää varmaa väsytä!
olishan se kiva jos vois nukku anormaalisti.
aamulla katoin sänkyä, ni se on ihan ku ois räjähdyksen nähny.
lakaanaa siinä ei ollu enää ollenkaa, petari pois sijoiltaa ja peitosta ei tietookaa. hyvä hyvä. nyt pukemaan ja sillee...

Niinpä niin. olen hyvin rakastunut tällähetkellä nuihin lesbokirjoihin.
Ne on monimutkasii noi naisten väliset suhteet! Niis on säpinää ja liekkejä.
ja voi että sentää, niistä tulee niin paljo mieleen kaikkea.
ja välillä tulee kyynel ku lukee niitä... ne on nii koskettavia juttuja mitä siell' tapahtuu ja voi aah. välillä van lukee ihan hurmiossa silleen silmät suurella vaan tapittaa sitä tekstiä ja ah mitä elämyksiä.
melkein ku ite olis siellä elämäs niitä juttuja:D

viimeyö, oli kyl paras yö! ensi en millään saanu nukuttua ja sit taas pelottiki joku ja lähetin hempulle viestiä, et nukkuukse.
noh se sitten soitti siinä kolmen aikoihin ehkä, että oot yrittäny kii mua.
nohh, siinä höpistiin kaikki asiat maan ja taivaan välillä. siis oikeesti kuolemasta, surusta, ilosta ja rakkaudesta, siinä sivussa syömishäiriöistä, unettomuuksista ja kaikesta mahdollisesta.
sit puhuttii masennuksesta ja siitä parantumisesta ja sit alettii naureskella kaikkee. sitte se sai rohkaistua mua puhumaan pienistä asioista, jotka paino mieltä. se sitten jaksaa musta välittää :) <3
ja mä tietenki siitä!:) se puhelu loppui joskus viiden aikoihin, sitte oli rauhallinen ja ihana olo, pian sain taas nukuttua ja nukuin pitkälle aamuun. noh päivään oikeestaan:D
mutta kyllä se vaan on ihana turva tuo hemppu :)

Päätin taas vaihteeksi lopettaa tupakanpolton, jälleen kerran! hyvä minä! Vielä ku se onnistuis yhtä hyvin ja nopeesti ku viimeks, toki sen ei tarvi sit alkaa enää uudelleen:D nooh, en usko että on vaikiaa, en oo edes polttanu ny kauaa...
hyvin se menee! :)



joo ja kiinnosti varmaan.



ja tiedän, mun elämä on tylsää, ku istun vaa koneella kirjottamas tällästä sontaa, mutta minkäs teet.

ulkona on ukkosta, ja mä pelkään sitä yli kaiken. taivas täynnä slamaiota ja pelottaa, mä oon täällä han yksin. se on vissiin aikas lähelläki, täytyis sammuttaa kone ja yrittää nukkua, e mä pysty ku pelottaa, en ikinä nuku ukkosella, huomenna taas väsyttää ja oon täälllä taas koko päivän yksin. täälä on kuuma, ja pimeetä. ja pelottaa.
En uskalla mennä nukkumaan, aina ukkosella nään ne pahimmat painajaiset. Verta valuu joka puolella ja tyylii koko maailma haluaa murhata mut. Aina se sama ukko tulee, ja ettii mua niin kauan, kunnes löytää, ja ottaa mut hengiltä, mitä kamalimmilla tavoilla. Kiduttaa mua, ja kärsin, sitte lopuksi ku oon muutenki kuolemaisillani, se tappaa mut. Musta ei vaan oo enää mitää iloa, ku en enää kidu samoin, ku ennen.
juu, pelottaa, en mene nukkumaan. tuolla on kamalia salamoita.
pelkään niitä. haluan pois. haluan karkuun, piiloon. En halua, että se ukko tulee tänäki yönä, ja se kaikki alkaa alusta.

juu oli kiva reissu kyllä! kiva nähä pitkästä aikaa noitaki ihmisiä, ja varsinki niinaa, ku sitäkää nähny sataa vuoteen:D
on ne vaan ihania nuo kaverit<3 loov juuu

ihmiset ja kaikki on niin justii tuollaasia. kukaa ei kohtele ketää niinku odotettaas, kukaa ei oikiasti arvosta ketää, nii paljo ku vois ja sais.



ja mäki tunnen itteni taas vaihteeksi niin hylätyksi ja orvoksi ja kaikkia mahdollista.
sit ku mä oon tarpeeksi iso, niin mä adoptoin monta lasta, jostain, missä ei pidä olla pieniä lapsia. Mä haluan antaa niille paremman tulevaisuuden ja antaa niille arvostusta ja rakkautta ja kodin.
ja nyt vois mennä sinne suihkuun vihdoin, ja mennä nukkumaan.
jos vaikka tänäyönä sais nukuttuaki

Kuvitteleppa, että olet pieni koiranpentu. Muutaman viikon vanha. Sinut ryöstetään kotipihaltasi ja laitetaan pimeään autoon. Näet muitakin koiria ja eläimiä. Osa kuolleita, osa kituvia ja osa eläviä. Kuolleilta on revitty nahat päältä ja nyljetty. Kituvilta on revitty nahkaa irti ja katkottu jalkoja, mutta jätetty kitumaan. Osat ovat samassa tilanteessa, kun sinä. Säikähdät kun auto pysähtyy. Yrität mennä piiloon. Pelkäät. Miehet avaavat oven ja löytävät sinut. Yrität rimpuilla mutta toinen miehistä lyö sinua kylkeen kovaa. Se sattuu ja vinkaiset. Toinen miehistä sanoo: "Ole hiljaa pentu!" ja katsoo sinua vihaisesti. Näytät katuvalta, mutta se ei auta. Saavut pimeään halliin. Näet muita eläimiä, jotka ovat piikkejä täynnä ja kituvat. Näet pöydän jonka päällä on: veitsi,shamppoita ja etikoita.Sinut nostetaan pöydälle. Yrität päästä karkuun. Tassusi sidotaan kiinni. Sinut laitetaan pöydälle. Tunnet jotain hirveää selässäsi. Veitsi viiltää nahkaa pois. Tunnet jotain vielä kauheampaa. Se kirvelee. Miehet kaatavat revityle nahkallesi etikkaa. Uliset ja yrität päästä irti. Miehet tiputtavat sinut lattialle. Olet edelleen sidottuna. He potkivat sinua. Kärsit. He heittävät sinut laatikkoon, jossa olivat kuolleet eläimet ja kituvat. Kidut niin kauan kunnes kuolet janoon. Elämäsi kesti 3 kuukautta 2 päivää. Kaikki se kidutusta.
Näin tapahtuu monille eläimille! Tunsit varman sisimmässäsi kyyneleitä.
Lisää tämä blogiisi jos olet eläinrääkkäystä vastaan!

ei jumaliste mikä yö! no nyt se on ohi, ja kaikki hyvin taas:)
justiin heräsin, ja kauhee väsy on. ehkä ensyönä jopa saa nukkua.
tänään pitäs käydä kirkolla, ja ei jaksaasi, nukun rattiin. vois soittaa mummule ja äidille, et ne tulee käymään täälä... ja tuo vähä ruokaa:D

Mä en muista tästä yöstä yhtään mitään, mä oon ollu puolet yöstä melki tajuttomana taas. mä katoin kelloa vähä yli tunti sitte ku pahin alko, mä en oo ollu ku kerran ennemmin niin kipee. oon mä kipe ollu, mutta tuo oli jotaki pahinta. Niin, mun maha on taas ihan paskana, ja mulla ei oo mitään lääkeitä enään. Ne loppu vähän aikaa sitte,enkä oo jaksanu hakia lisää. Mä oon vieläki kipee, sattuu, mutta tämä ei oo mitää verrattuna äskeiseen. Ennemmin sentään oon ollu tajuttomana, nii, ettei oo tarvinnu kestää sitä kipua, mutta miksi nyt sitte olin puol hereillä melkein koko ajan, onneksi välillä pääsi nii tajuttomaan tilaan ettei enäää tajunnu mistää mitää. Mä laihduin varmaan kaks kiloa tän yön aikana, eilisestä musta ei paljo oo enää jäljellä mitään, toki seki vaikuttaa ettei enää oo ollu kunnon ruokahalua pariin päivään. oon kalpia ja oksettaa. mä olin varma että nyt se lähtö tuli, hidas ja tuskallinen kuolema, koska siltä se tuntu, ja silti oo tässä. meinasin soittaa ambulanssin, mutta kännykkä oli hukassa, enkä pystyny liikkumaan ollenkaa, joten en voinu ettiä sitä. tälläsinä hetkinä sitä toivoo, ettei asuisi yksin, olis joku joka soittais sen ambulanssin.
mua pyörryttää, enkä tajua miten istun tässä, koska kaikki on sumeeta. ku mä katon peiliin, mä nään vaan jonku kuihtuneen luurangon tuijottavan mua takasi ja mua oksettaa, mutta ei oo enään mitään, mitä oksentaa ulos, tää on kidutusta. ja nyt alkaa taas sattumaan enemmän, joten meen sänkyyn sankoni kans, enne ku oon taas siinä tilassa etten pysty liikkua. ei tarvi tässä kitua ja huutaa. en tiä miks edes kirjotan tänne enkä tajua enää mistää mitää, mutta kai mä luulen että kirjottaminen vie ajatukset muualle ja nyt mä meen sinne sänkyyn...