IRC-Galleria

Puudutus vain jatkuu.. :(

Sormi ei lakkaa puuduttamasta itseään.

EI KESÄKISSOJA !



Kampanjoidaan kaikki kesäkissoja vastaan.

Kopio tämä itesellesi päiväkirjaasi kun olet lukenut -kiitos

Mökille jätetty

Tuijotti ovea pieni kissa, oli aivan hädissään.
Minä se täällä, avatkaa ovi, onhan jo pimeää.
On nälkä ja jano, unikin jo, minua paleltaa.
Tuo metsäkin huokuu pelottavasti, on jo kuurassa maa.

Ovi aukeni silloin, kun mansikat tuoksui, säteili taivas ja maa.
Ilo kaikui kallion kupeelta, sirkat soitteli viuluaan.
Aurinko hitsasi ahjossaan, lintujen kuoro soi.
Kelli kissa nurmella selällään ja onnen maljasta joi.

Nyt pysyy ovi suljettuna, nukkuu portailla vainaja.
Sillä jäätynyt pisara poskellaan ja silmät suljettuna.
Se pisara hyljätyn kyynel on, se itkunsa itkenyt on.
Vain yksi ovi armahti hyljätyn, pääsi lämpöön ja valohon.

Nyt kissojen taivaassa hyljätty, siellä kyynel on
pyyhitty pois.
Saa nukkua helmassa armahtajan, mikä parempi olla vois.
Via dolorosa oli viimeinen polku kesäisen lemmikin.
Muistele lähditkö mökiltä Sinä puhtain sydämin ?

Ja nyt oon ihan ääääääääääääääää.. ;D Joo moi.

Laival oli hauskaa! ;D Mut ois ollu viel hauskempaa jos yks ei ois sammunu.. ;) Mut reissu uusiks jossai vaihees! :D

Laivalle torstaina... :)

En etsi elämää suurempaa,
mä meen katsomaan,
mikä mua nurkan takana odottaa.
Ja mitään vastaanottaa saa, samaa taas:
ihmisiä kiireisiä,
ei tiedä minne kiire on.

En tahdo kiertää ympyrää,
samaa oravanpyörää,
en vaimoa, lapsia, asuntolainaa,
mä en vatsahaavaa saa milloinkaan.
Mä tahdon olla tulla mennä minne mua huvittaa.

Kahdeksasta neljään huutaa tyhjyyttään,
joka tyhjyydellään täyttäisi tyhjimmänkin pään.
Tahdon elää elämää vain päivä kerrallaan,
antaa muiden kieriskellä itsesäälissään.
Joo joo, mulla päämäärä turhan tärkeä:
en tahdo elää kellokorttielämää!

En etsi elämää suurempaa,
mä meen katsomaan,
mikä mua nurkan takana odottaa.
Ja mitään vastaanottaa saa, samaa taas:
ihmisiä kiireisiä, ei tiedä minne kiire on.

Kahdeksasta neljään huutaa tyhjyyttään,
joka tyhjyydellään täyttäisi tyhjimmänkin pään.
Tahdon elää elämää vain päivä kerrallaan,
antaa muiden kieriskellä itsesäälissään.
Joo joo, mulla päämäärä turhan tärkeä:
en tahdo elää kellokorttielämää!
En tahdo elää kellokorttielämää!
En tahdo elää kellokorttielämää!

Sovitaanko, että sä vaan kauhot ihan omaa soppaasi.
Älä muitten bisneksiin työnnä turpaasi.
Ressaa ittes vaikka hengiltä, se on sun asias.
Älä uraputkees mua kisko, en aio kantaa paineitas.
Niin sanottua elämänkokemustas tuut mulle tyrkyttään,
no ikäähän sulla on, mutta et oo eläny päivääkään!

Se ei kuulu sulle, mitä mä teen!
Se ei kuulu sulle, mihin mä meen!
Itte valintas teit, älä työnnä mua samaan satimeen!
Se ei kuulu sulle, mitä mä teen!
Se ei kuulu sulle, mihin mä meen!
Vaikka ranteeni viiltäisin ja tunkisin parrun perseeseen!

Kuka tahansa pystyy salkun täyteen paperia tukkimaan.
Kuka tahansa kykenee nokka pystyssä katuja tallaamaan.
Sulla ei oo mitään, mitä voisit mulle opettaa,
sanot mua kakaraks, mut sulla ei oo lapsuutta ollutkaan.
Niin sanottua elämänkokemustas tuut mulle tyrkyttään,
no ikäähän sulla on, mutta et oo eläny päivääkään!

Se ei kuulu sulle, mitä mä teen!
Se ei kuulu sulle, mihin mä meen!
Itte valintas teit, älä työnnä mua samaan satimeen!
Se ei kuulu sulle, mihin mä meen!
Se ei kuulu sulle, mitä mä teen!
Vaikka ranteeni viiltäisin ja tunkisin parrun perseeseen!

Muistan kun pieninä poikina ulkona leikittiin.
Muistan kun ilman huolia hauskaa me pidettiin.
Nyt solmiot kauloissansa kaverit kulkee vaan.
Ne kai kasvoi aikuisiksi,
ei ne enää mua moikkaakaan.

Muistan kun nuorina poikina kimpassa kuljettiin.
Muistan kun aamuun asti kaljaa kiskottiin.
Nyt ravintolassa hieman olutta maistellaan.
Sitten suoraan kotiin,
hauskaa oli taas, eikös vaan!

Musta ei kai ikinä taida aikuiseksi olla,
enkä sitä halua.
Mä vain tahdon pitää hauskaa!
Mä en kai ikinä taida aikuiseksi kasvaa,
enkä sitä halua,
mä vaan kuljen pilke silmäkulmassa!

Musta ei kai ikinä taida aikuiseksi olla,
enkä sitä halua.
Mä vain tahdon pitää hauskaa!
Mä en kai ikinä taida aikuiseksi kasvaa,
enkä sitä halua,
mä vaan kuljen pilke silmäkulmassa!

Kun ei sitä korkkii kiinni saa,
eikä välttämättä tahdokaan.
On miljuunasti helpompaa edes aavistuksen tasottaa.
Tiedäthän sen ystävä,
voi joskus käydä näin:
piti pikkusen vaan kallistaa,
mut se kääntyi väärinpäin,
se kääntyi väärinpäin!

Tähän pienoishelvettiin mä löysin onnen häivän.
Krapula tulee kyllä, mutta minä määrään päivän.
Kun aikani lottasin, niin tiesin päähän käyvän.
Krapula tulee kyllä,
mutta minä määrään minä päätän päivän.

Enää puhelahjat auta ei,
kun teot multa järjen vei.
Kun räntää sataa ja ulvoo kuu,
ei mistään saatana mitään tuu.
Pimeydestä pimeyteen aina halajaa.
Korvien väli pehmeää kun ei mistään kiinni saa,
kun ei mistään kiinni saa!

Tähän pienoishelvettiin mä löysin onnen häivän.
Krapula tulee kyllä,
mutta minä määrään päivän.
Kun aikani lottasin,
niin tiesin päähän käyvän.
Krapula tulee kyllä,
mutta minä määrään minä päätän päivän.

Puolenpäivän jälkeen on pelko historiaa.
Illemmalla paratiisin ovet avataan.
Tiedän: pieni juhlija on pian kanttuvei,
mut sähköjä mun yläkertaan koskaan vedettykään ei,
koskaan vedettykään ei!

Tähän pienoishelvettiin mä löysin onnen häivän.
Krapula tulee kyllä,
mutta minä määrään päivän.
Kun aikani lottasin niin tiesin päähän käyvän.
Krapula tulee kyllä,
mutta minä määrään päivän.

Pienoishelvettiin mä löysin onnen häivän.
Krapula tulee kyllä,
mutta minä määrään päivän.
Kun aikani lottasin niin tiesin päähän käyvän.
Krapula tulee kyllä,
mutta minä määrään minä päätän päivän.