Sun "viaton" katse saa mut ahdistumaan,
kaikki sanasi rakkaudesta itkemään.
Kotona huoneessani yksin istun vaan,
mietin sua ja tuijotan sienään.
Raivoan tyhjyydelle,
kidutan itseäni.
Teinkö väärän valinnan,
lausuinko väärän valan?
Kyyneleet valuu ainavaan nopeammin,
miten saisin kaiken paskan pois päältäni?
Tunnetko yhä samaa rakkautta mua kohtaan,
tunnetko sen saman tunteen kuin ennen tunsit?
Rakastatko mua yhä yhtä paljon kuin silloin,
kaipaatko mua edelleen?
Jättäisitkö mut taaksesi ja lähtisit itse menemään?
Pystyisitkö unohtamaan mut ja lapses,
vai jäisitkö meidän luokse?
Tulisitko takas jos lähtisit pois?
Rakastatko minua aina, niinkuin minä sinua?
Lohduttaisitko ja auttaisitko minua,
jos vaikka masennun uudestaan?
Jos kuolisin, tulisitko luokseni?
Olemmehan aina ystäviä, vaikka erottaisiin?
Rakastan sinua <3