IRC-Galleria

Se on inhottavaa,
törkeää kerrassaan,
kun menettää läheisemmät ihmiset,
tai he eivät tahdo olla kanssasi.
He kaksi olivat ihmisiä,
joiden ansiosta minun elämässäni oli toivoa
ja iloa ja tavoitteita.
Aina,
kun katson heidän kuvaansa
tai muistelen aikoja,
jolloin nauroimme,
riemuitsimme,
jaoimme surut
ja murheet.
Silloin minä yritin jaksaa
sen minkä elämä heitti minulle.
Nyt kun tavoittelen heitä
ja heidän läsnäoloaan,
he perääntyvät ja sanovat ei.
Se paha olo sisimmässäni
saa aina murehtimaan ja miettimään:
"Löydänköhän keitään samanlaisia ja yhtä läheisiä?".
He kannustivat minua aina
kun kynnys oli korkeimmillaan.
Kun kaaduin,
he auttoivat minut ylös.
He ovat muuttuneet ja kaipaan
heitä entisiä.
Tahdon elää ne hauskat hetket uudestaan.

Ja jos he näkevät tämän, he tietävät, että puhun heistä!