Äitini synnytti minut vessassa ja huuhtoi paskansa kanssa viemäriin.
Vartuin mädän löyhkän keskellä. Söin eläviä rottia ja join viemäri putkista valuvaa vettä.
Kaupungin valo veti minua puoleensa kuin kynttilä yöperhosta...
Haavat tulehtuivat... Lihani alkoi mädäntyä...
Huusin, en halua kuolla, eikö kukaan välitä minusta, en ole vielä valmis tunkiolle?!!
Sitten joku tumma hahmo tuli eteeni, mies sanoi, sinulla oli onni myötä.
Olit surkea näky, kun löysin sinut viemäristä.
Mies teki minulle kehon jonka avulla voisin toteuttaa kaikki haluni.