Kehoni ja koko mieleni on vallannut sangen outo olo.
En osaa pukea sitä sanoiksi,tosin ei se edes ole tarpeen.
Kuka ymmärtäisi? Kuka auttaisi? -veikkaan ettei kukaan.
On siis itse pohdittava nää hommat ja sitten jatkettava matkaa..
Hassua.Toisaaltaan elän tämän vuoden kiireisintä aikaa.
Toisaaltaan tuntuu että olen jähmettynyt paikoilleni ja haluaisin vain liikkua.
Pakottava tarve hommata uusia juttuja.
Pakottava tarve säilyttää vanhat jutut.
Toisaaltaan,en voi saada uusia juttuja ennenkuin luovun vanhoista.
PIM! Miksi minulle aina käy näin?
Silloin vasta huomaa kuinka tärkeitä ne jutut on ollut sinulle, kun ne menettää.
Miksi vasta silloin? -Olisi kai liian helppoa elää onnellisena kokonainen viikko.
Jossain vaiheessa jutut pyörii omalla painolla eteen päin,sinun täytyy vaan mennä niiden mukana.
Jossain vaiheessa juttuja pitää pyörittää että ne menisivät eteen päin, mutta menetkö sinä edellä siinä vaiheessa ?
Haluaisin vain nukahtaa yhtenä yönä niin että ajatukseni olisivat selvät.
Haluaisin herätä aamulla,keittää kahvit,lukea lehden ..olla niinkuin ENNENKIN.
Kyllä mä onnistun.<3
tää on ohimenevää.