Rakas päiväkirja. Minulla on takana suunnattoman tapahtumarikas viikonloppu<3
Perjantaina päätin värjätä hiukseni hieman ennen puoltayötä,tämä oli hyvinkin mielenkiintoinen tapahtuma ketju. Sekoittelin väriaineita keskenään ja nautiskelin enerkia juomaa,että silmäni pysyisivät auki (olisi kovin ikävää nukahtaa väriaine päässä).Lopputulos ihan -ok- ,mutta yleisilme vaatisi nytten jotain ja PALJON.
Mitä ? ,palaamme asiaan.
Herätyskelloni helvetin rasittava pirinä alkoi Lauantaina tuossa kello 07:25. Jostain kumman syystä heräsin ja PIU. Kahvi tippumaan & itsensä laittoa. Aloin virkistymään. Erittäin kummallinen tilanne,sinäänsä. Niin ihanaa oloa kuin minulla oli lauantaina aamutupakilla (kahvi mukana) ei varmaan ole vielä keksitty. Kehitteillä tosin saattaa olla.<3 Se rauha mikä minut valtasi..valkoinen maa..ei kolinaa,ei napinaa,ei edes lasten ulvontaa (tämän on pakko olla unta?). Ei se ei ollut unta.
Lauantaineinen työpäivä oli mitä parhain! Olin jo aamulla päättänyt olla hyvin iloinen ja puoleenivetävä (jälkimmäisessä en välttämättä onnistunut parhaani mukaan),mutta ILOINEN minä ainakin olin. Tosin saatoin olla liiankin iloinen,sillä eräs minulle tuntematon työkaverini tokaisi "Ehkäpä lapset sitten nukkuu ensi yön vähän paremmin!" Johtui paljolti minun naurukohtauksesta erään toisen työkaverini kanssa..kaikki ei vaan ei tajuu! :D
Tämä ei ole vitsi,mutta aloin kuvittelemaan nyt myös työkaverini pikkuoravina. Tämä saattoi sitten olla jo minun mielenterveydelle ihan liian kova pala purtavaksi.. Sillä en olisi malttanut lähteä töistä edes kotiin. (pikkuorava villitys on alkanut viime tiistaina tai keskiviikkona..jolloin aloin hauskuttamaan itseäni sillä että näen ympärillä olevat ihmiset pikkuoravina).<3 Ihan mahtava juttu,kannattaa kokeilla.
Duunista poljin sitten iloisin mielin kotiini ja söin kupposen siskonmakkara soppaa. Kiikuttaessani lautaista pöytään, liemi tuli hieman jälkikäteen. KYLLÄ,keitto levisi lattialle. "No ei se mitään..minä siivoon,eihän mulla ookkaan vielä kiire mellunmäkeen" -tuhahdin ääneen ja pyyhkäisin lattian käden käänteessä. (minulla siis oli tässä vaiheessa jo paniikki,kiire ja IHAN KAIKKI hommat tekemättä).
Kävin suihkussa ja juoksin yläkerran ja alakerran väliä siihen tahtiin,että jokaikinen galori mitä siskonmakkara soppa minulle lahjoitti leijaili tällä hetkellä asunnomme yllä.Olisi kiva laittaa askelmittari (johonkin missä sen paikka on,mutta biologia 4 niin siitä syystä en heitä mitään luun nimeä tähän tekstiin,etten sitten jälkikäteen saa kuulla kuittailuja). "Ei askelmittaria reisiluuhun laiteta,vitun URPO!" :D
Omistan yhden askermittarin.Askelmittari on peräisin mäkkärin lastenateriasta, niin jostain syystä se heittää hieman omia arvioita noista askelijen määrästä.Jotenka sen paikalla olo on yhtäkuin ei mitään.Mutta askelmittari ei toki ole hankintalistalla sijalla YKSI,ei edes KAKSI.
Kerkesin sovittuun paikkaan,melkein ajallani.Eli rautatientorille.Siellä tapasin erään ystäväni ja matkamme alkoi kohti Mellunmäkeä.Asemalta sitten suuntasimme kerrostalo alueelle jossa suuntavaistottomien on melkeinpä mahdoton selvitä omin voimin sovittuun osoitteeseen.Minä kuitenkin selvisin,johtunee paljolti siitä että kyseessä on entuudesta tuttu paikka !<3
Asunnon väenpaljous yllätti suuresti,tuttujen naamojen bongaaminen oli suorastaan mahdottomuus.Koska niitä ei joukossa paljoa ollut. Ulkopuolinen olo valtasi minut ja pieni vitutus ei olotilaa parantanut miltään osin. Vitutus johtui juotavieni vähäisestä määrästä. Minulla olisi ollut enemmän juotavaa jos olisin uskaltanut jäädä jonottamaan mellunmäen aseman ärrälle.Mutta a.Jokainen ihminen näytti jonossa vähintäänkin massamurhaajalta tai muuten vain laitakaupungin kulkijoilta b. Jokaisen veressä virtasi ainakin tuplasti enemmän viinaa kuin verta. (eikä kaupassa ollut vartijaa) Päätin pidentää elinaikaani ja poistua pelipaikalta.
Mennään baariin -- Ei mennä baariin -- Mennään ehkä baariin -- Tuun jos toikin tulee. PIM,emme menneet baariin vaan vietimme koko illan asunnolla. Kaksi eri seuruetta tosin lähti baariin, mutta mukaan en lähtenyt. Koska määränpää oli ilmeisesti kaikilla tuntematon? Eli olisin istunut todennäköisesti erittäin vihaisena jossain Oopperassa ja viestittänyt omalla olemuksellani mielenkiintoni kyseistä paikkaa kohtaan. Jäimme siis Meltsiin.
Hauska ilta,hauskoja ihmisiä (ei siitä sen enempää). Uusia tuttavuuksia (ei tästäkään sen enempää). Kaikinpuolin kokokemuksen arvoinen ilta<3
"Mikä maa ? Mikä valuutta ?" -aamulla kun heräsin.
"Mellunmäki! Ja käpyrahat!" -vastaus,tyyliin.
Olin Mellunmäessä yötä.Kolme ihmistä joidenka uskoin olevan asunnossa yötä..eivät kukaan heränneet aamulla sieltä. (aika hyvä saldo)
Ihmiset joita en tuntenut,heräsivät melkeinpä kaikki sieltä :D
Katoimme sitten erittäin raa'an elokuvan tosin elokuvan juoni oli ihan uskomaton.<3 Tuntui että minun jalkojani oltaisiin sahattu poikki. Yyh.
Tilasimme roskaruokaa,muiden ruuat tuoksuivat vallan taivaallisilta. Minun pizzani sinihomejuustolta,YÖK! Se jäi syömättä.
Loppusanat: Oli hauskaa,meinaan nauttia alkoholia hyvinkin pian uudestaan.
En meinaa tilata koskaan enää krapulassa pizzaa jossa on homejuustoa.
Ostan juomat ensi kerralla keskustasta,en edelleenkään mellunmäestä. :)