On joitain asioita joita yksinkertaisesti pysty kirjoittamaan niin "hyvin" ettäkö lukia saisi niistä oikeenlaista kuvaa. Joten on hyvin paljon mahdollista että tekstini ei aukea kovinkaan usealle, ei ehkä kelleen. Itselläni toki on hauskaa niin kirjoittaessa kuin lukiessani teksini läpi. Joten muista välittämättä päätän hauskuttaa itseäni. Sillä nyt tarvitaan näiden seinien sisälle jotain iloista ajateltavaa, sillä nää seinät kaatuu niskaan ja huominen TOSI perusteellinen siivous urakka hönkii jo kovaa vauhtia niskaan. Se puistattaa.
Lähdimme siis edellisenä Sunnuntaina viikon mittaiselle reissulle. Sodankylään, eli about 1000km kotoa tuonne pohjoiseen. Ihmiselle jolle Pohjoinen alkaa jostain Mikkelin alapuolelta, tää oli todellakin haastava reissu. Niin henkisesti kuin fyysisestikin. Matkata lähes koko Suomen halki, jonnekkin niin tuntemattomaan, tuntomattomien asioiden perässä? (myöhemmin selvisi että en ees ollu tuolla mestassa ees ensimmäistä kertaa. vaan itsellänikin asuu siellä suunnalla sukulaisia).
Oon vaan niin numero UUNO noissa maantieto jutuissa ja minulle kartta on vain pienen pieni hassutuksen aihe, hauskoine paikakuntineen ja kivoine värityksineen. Jaksattaa aina naurattaa miten Suomi oikeasti onkin niin vekkulinen näköinen maa.
Mitä kauemmaksi matkamme vei ja mitä lähemmäs Sodankylää saavuimme sitä enemmän saimme hullunkurisia katseita ja kysymyksiä taukopaikoilla. Milloin sanojamme pilkattiin tai kysymyksiämme ilkuttiin. Omituista. Luulin että nimenomaan turistit elättävät joitakin näistä syrjäseutujen asukkaista. Aina pitäisi muistaa että ruokivaan käteen EI saa räkiä!
Etelä vs. Pohjoinen wtf?
Tää on asia josta mulla on yhtämonta mielipidettä kuin Sodankylässä on asukkaita.
Ei se silti aukee mulle miten ihmiset voi olla niin ennakkoluuloisia toisia kohtaan.
Sunnuntaina perille päästyämme päätimme käväistä "Maailman pohjoisimmassa lidlissä" hakemassa muutaman ..kassillisen siideriä. Taisi siinä joku kaljakopankin kantaa messissään.
Ensimmäinen varsinainen tilanne syntyi jo mökkiin päästyämme.
Minusta kun mökkimme muistutti lähinnä jotain rippileirin päärakennusta, hieman vain pienemmässä mittakaavassa. Kun taas toisille se oli mökki-MÖKKI. No tästähän se ensimmäinen sanaharkka sitten jo syntyikin.. (takana oli ollut liki 15tunnin matka, joten me kaikki neljä olimme tavalla tai toisella tressaantuneita ja väsyneitä. tilannetta ei toki helpottanut jo avatut siideritkään:D)
Päätimme kuitenkin laittaa "mökkimme" saunan päälle. Kun sinne sitten aikoinaan istahdettiin niin tulihan siellä ekana iltana oltuakin jtn 4tuntia. Selvinpäin mentiin ja humalassa poistuttiin. Asia meininki!
Ihot ryppyisinä me sitten päätimme lähteä keskustaan. (en laita sanaa keskusta heittomerkkeihin. sillä heille se on keskusta,keskusta. kun taas ulkopaikkakuntalaisen silmissä se saattoi muistuttaa enemmänkin jonku kerrostalo-helvetin-lähiö-keskusta-helvettiä!juu.)
Taxilla me sinne kuitenkin menimme.
Mitä ei olisi koskaan tapahtunut jos olisimme tienneet siinä vaiheessa että jossain kohtaan lomaamme tulisimme harkitsemaan todella vakavissamme vaatteiden myyntiin viemistä paikalliselle kirpparille tai että jotku meistä lähtisivät metsään, hilloja poimimaan ja toiset niitä torille myymään.
Sillä rahamme tulisi loppumaan..
Sinne "keskustaan" me kuitenkin saavuimme.
Eka baari. - Tekivät todella,todella tujuja virtasia. Minkä sinäänsä pitäisi olla todella mieleinen asia, mutta liika pontikan?maku vaan on aika kamalaa. Mutta kuten aina. Ei makeaa,mahan täydeltä. Seuraavaksi tilatut fisut olivat lantrattu kraanaveteen. Eli takana kaksi epäonnistunutta juomaa.
Vaihdetaan mestaa?
Olisimmeko vaihtaneet jos olisimme tienneet että yökerho,joka avasi ovensa vasta 01 jälkeen tulisi olemaan niinkin hiljainen kuin että me kolme + baarimikko?:D emme.
Ensimmäinen ilta sai ikävän päätöksen ja minun matkani jatkui mökkiin yksin,kävellen.
Sanaharkka ystävän kanssa.
Maanantai aamu sitten alkoi sillä että etsin jo levitettyjä tavaroita mökistämme, sillä olin kovasti lähdössä lentokentälle ja kotiin. Aika hyvä saldo. Olimmehan olleet matkassa jo sentään hieman yli vuorokauden. Vielä kun olisi edessä viikko..
Tilanteet selvisi ja mielipiteet vaihdettiin puolin ja toisin. Ilta tuli ja alkosta haettu AITO FISU PULLO kumottiin naamariin saijan ja heidin kanssa, kolmisin. Ja draama siirtyi tällä kertaa saunan puolelle. Jossain kohtaan minä tajusin sammua, joka oli todella loistava valinta. Sillä univelkaa alkoi olemaan jo todella monen yön verran ja en yksinkertaisesti olisi enään jaksanut yhtään mitään ylinmääräistä. Jotenka nää bileet mä missasin. Tosin tää ilta ei päätynyt baariin, vaan tytötkin kömpivät aika ajoissa selvittämään päätään, paratiisiin matin kanssa.
Tiistai taisikin olla sitten alkoholin suhteen kaikista kuivin. Ja illan saldoksi jääneekin vain muutama avattu siideri. Iltaa vietettiin hetkellisesti derdellä, mutta päätettiin kiusata paikallisia amiksia ja heitettiin _:kessimunkkia:_! Oi että tää on huippua! Suoraa katua, käännös. Suoraa katua, käännös.
Miten te oikeasti jaksatte?
Keskiviikolta me odotettiin paljon.
Vuokrattiin päivällä jopot joiden kanssa poljettiin pitkin ja poikin,SK:ta.
Käytiin rolls nimisessä mestassa syömässä? (tuolla päin ei ihan oikeasti ollu mäkkäreitä, joka sai mm. mut pakokauhun valtaan, koska olin tiedostanut sen että viikon ajan tullaan syömään roskaruokaa,koska ei kukaan jaksa lomalla laittaa ruokaa. Ja sitten me joudutaan koko viikko arpomaan jonku rolssin ja scan burgerin menuja että mitä syödä ja missä ei oo poronlihaa ym,?)
Sitten erehdyn kysymään "Onko tossa lihassa läskiä?" kun tilaan safkaa ja se myyjä meinas saada, ja saikin jonkin asteisen paniikki kohtauksen. Meni kippuraan ja nauro. Silleen "WTF?".
Jopoiltiin sit alkon kautta mökille ja saunottiin (yllättävää?). Toiset nautti etelessä helteistä niin meidät saattoi lämpökameroilla tunnistaa ainoastaan saunassa. Olihan tuollakin ainakin yks semmonen kunnon hellepv, mutta kyllä se niin vaan oli että hc-rusketus saatiin vaan hyvinvarustetuista elintarvike mestoista. Eli itseruskettavat (joihin koko jengi sitten viimeistään tässä kohtaan sekosi) oli hyvin pitkälti käytössä koko loman ajan.
Juotiin itsemme nätiksi. Laulettiin hieman pleikkarilla ja poistuttiin paljon odotettuun pikku-lauantaihin. Joka ei ilmeisesti vielä tuolla päin Suomea oo kovinkaan yleinen juoma päivä.
Kaksi heistä lähti baarista joidenkin jätkien mökille. Ja kaksi meistä kipitti vesisateen siivittämänä mökille, joku random kannoillaan.
Random joka oli aikaisemmin yöllä saanu aikamoisen tilanteen aikaan baarissa.
"Tarjoilia, tuo näille etelän diivoille pöytään shamppanjaaa!"-random,humalassa.
"Joo, kelpaa sekin mutta juodaan ekana talon skumpat jos löytyy" -niko,humalassa.
(äsköisen kommentin jälkeen meinattiin saada turpaan. ja sit tilanteet kärjisty. VALOMERKKI, kiitos pelastit meidät<3)
No tää random päätyi sitten meidän sänkyyn. Ja voin kertoo että oli tuskallisin yö hetkeen. Se kuumuus, se laskuhumala, se random. Ho, sain kuitenkin lomaromanssin. Joka kesti noin vajaan tunnin, kunnes se toinen osapuoli sammu. (ei ees ollu kunnon tilanne, on vaan kiva sanoo että oli muka joku romanssi. vaikka todellisuudessa se oli pientä kopelointia ja kahden kännisen ihmisen onnetonta rimpuilua?).
Nimeä ei tiedetä. Ei ees kai kysytty.
Numerolla ei tehdä mitään. Ei ees kysytty.
Ikää ei tiedetä. Ei ees kiinnosta.
Tää siis oli ja jäi niin RANDOMIKSI ja isoksi kysymysmerkiksi.
Mutta mun sydän jäi sille eräälle tarjoilialle. Tai baarin omistajalle. Kuka tietää?
Torstaina sitten koettiin kauhun hetket.
Mökki piti luovuttaa kello 12. Me herättiin silleen kymmenen minsaa jälkeen tän luovutuksen.
Pakattiin siinä sitten hullussa humalassa, darrassa kun sisään paukkaa siivooja.
Pienen saarnaamisen jälkeen hän osottautui ihan mukavaksi ja huolehtivaiseksi tädiksi.
Mutta kyllä se kerkes meitä jollain sadan euron siivouslaskulla jo uhkailemaan ja vaikka mitä!
Tilanteesta selvittiin ja siivojatädin pyöriessä jaloissa, saatiin lähes kaikki kamat pakattua messiin ja päästiin mökiltä lähtemään jossain 13-14 aikoihin. Toistaiseksi ei ole postilaatikosta mtn korvausvaatimuksia tippunut. Vaikka mökkimme oli aika huolestuttavassa kunnossa. Mitään ei me silti varastettu, eikä rikottu.
Torstai nukuttiin Minnan tädin luona.
Ja Perjantaina matkamme taittui kohti PIPEFESTEIJ.
(reissulla oltiin nähty vasta yksi poro, joka näytti hyeenalta. mutta perjantaina bongailtiin sit jo ihan tunnistettavissa olevia poroja ja valokuvattiin niitä, jos vaan nukkumiselta jaksettiin!)
Pipeen saavuttiin noin. 6tuntia myöhemmin mitä olimme ajateltu. Tässä kohtaan oltiin jo niin väsyneitä kaikesta siitä mitä viikolla oli tapahtunut että ainakin itse henkilökohtaisesti jopa jännitin miten jaksan ja pystyn 2yötä viettämään teltassa. Varsinkin kun ilma ei ollut mikään kaikista kirkkain!
Sinnittelin kuitenkin yhden yön teltassa ja toisen yön autossa.
Ainoa miinus on oikeasti festareilla ne HELVETIN VESSAT ja NE JUMALATTOMAT JONOT sinne vessoille.
Voisin ja niin ostankin ensi vuonna festareille käymälän. Sit hylkään sen sinne jonnekkin Sunnuntaina kun on kotiinlähdön aika. Maksan mielelläni 60euroa siitä ihanuudesta että saisin olla rauhassa vessassa. Se on asia jonka puolesta pitää taistella. Siis että festareille niin monta vessaa kun on kävijöitäkin! Eiksjea?
Festareiden saldo oli päälavan edessä (ainoan lavan edessä) hengailua, noin viiden minuutin verran. Tästä kannatti maksaa 55euroa. Kyseessä oli vielä bändi josta mulla ei niin harmainta muistikuvaa. Mutta hauskaa mulla kuitenkin oli.
Lauantai yö sitten tosiaan nukuttiin Minnan kanssa Lidlin parkkipaikalla jtn 3km päässä sieltä itse alueelta. Kun yksinkertaisesti tulee finaaliin, niin sitä tulee finaalin. Olisin ollut niin valmis pakkaan kamat kasaan ja lähteen himaan. Pakko sanoa että harvoin sitä ihminen laskee yhtä autuaasti tunteja kotiin pääsyn suhteen kuin minä, Lauantaina.
Kotiin kuitenkin selvittiin.
Matka oli kiva, paikoitellen jopa ihan SUPEr.
Hetkittäin elin maanpäällistä helvettiä. Mutta lähes poikkeuksetta aurinko valaisi minun hc-itseruskettuneen ihoni lävitse.
*)Heidillä turposi silmä umpeen to-pe välisenä yönä. Joku pisti sitä yön aikana. Vietiin se aamulla lääkäriin, jossa oli tuntien jonot. Joten päätettiin sen antaa sokeutua ja jatkaa matkaa kohti festareita. Se kuitenkin selvis ja näkee taas molemmilla silmillään! tää taisi olla mainittavan arvoinen asia kanssa.
Niin paljon jäi kertomatta. Niin paljoa en edes muista.
Ottaisitko uusiksi? -Ehkä jonain päivänä. Nyt tosin koen olevani loman tarpeessa,itse lomastani.