IRC-Galleria

selviydyin töistä kunnialla. aattelin vaan koko ajan sunnuntaipalkkaa, ja miten saan sillä ostettua ahahahah ihanan läppärin vielä, nii jaksoin !

mutmut eilinen. oli hieman jännä ilta, vaikka tulikin taas oltua kuskina. hansun kans ensi vähä juteltiin niillä ja muuta, kunnnes mentii johonki jorin kaverin työnä käymäs. hauskaa oli, vaikka hanna oli pettyny ku oli odottanu kovasti et sais onnitella joria ekana, ja sit ei saanukkaa :D mentiin sit sieltä heselle hansu plus pojat, ja nyt sain kivan minimegan!<3 oli ihan sikana kurikkalaisia ("mistä ihmeestä näitä kurikkalaisia sikiää?), ja esko ja eero ja mikkeki tuli käymäs! kun oltiin saatu hyvin syötyä, piti käydä vähä tutustumas torilla ihmisiin, ja vaikka selvinpäin menoa oli välillä hieman rasittava katsoa, niin ne muutamat ihmiset piristi mun päivää valtavasti! (: (hiukkako oottelen vauhtiajoja, tsudum!)

jonkinaikaa jaksettiin torilla pyöriä, mut sit osa porukkaa päätti lähtee kotiinpäin, joten heitin vähä kaikkia kotiansa. mentii sit viel teron kans ajelemaan, ja etittiin yhtä pelottavaa paikkaa, mut ei löydetty :< mut mä olin jo paniikis siit ettimisestä! :D

sen jälkeen vielä nopee käynti torilla, ja parin tutun näkeminen, mut sit oli aika munki lähtee kotiin nukkumaan (: olin niin jotenki nuutunu ku ajoin sjoelta kurikkaan, ja oli pakko kiertää pikkuteitä ku en jaksanu ajaa tarpeeks lujaa :p soittelin siinä sit kaikille, ja tekstailin rikuuuuun kans, ja lopuks sit laitoin puhelimen vaan kaiuttimelle ja sit puhuttiin paskaa mä yrittäen keskittyä ajamiseen ees jotenki. tuo mies on kyl niin täyden 10 ystävä, se saa mun olon aina parannettua ja keksii kaikkiin asioihin fiksut ratkaisut (: ja vaikka luulin eilisen olevan jotenkin ajatuksia selventävä päivä, tuli niin paljo positiivisia että negatiivisia juttuja, et tilanne on edelleen sama plus miinus nolla. nooh, hyvin asiat on tähänkin asti suttaantunut ku niitä ei oo liikaa ajatellu, et ehkä ne menee samalla lailla tästäki eteenpäin (:

meinasin kyl kuolla aamulla kirkos, oli niin kuuma ja väsy ja puolikuollu olo. ja sitku oli jotenki kauheeta olla sielä, ku ekaa kertaa en oo ollu isosena. ja sit tuli kaikki riparit mis oon ollu niin mieleen, ja kaikki muuki. "yhdessä koimme pienen hetken elämää - hetki haihtuva on". ja vaikka mikä olis, niin en vaan voi sille mitää, et herra kädelläsi muistuttaa edelleen liikaa anun hautajaisista ja muusta, et melkein itkin. jotkut tajuaa, miten paljon se vaan merkitsee.

alan jo nyt valmistautua henkisesti huomiseen työpäivään.