IRC-Galleria

Älä koskaan kadu tekemääsi, kadu tekemättä jäänyttä.

Parempi epäonnistua jonkun tekemisessä, kuin onnistua siinä, ettei tee mitään.

Älä täytä elämääsi pelkillä vuosilla, täytä vuodet elämällä.

---

Kaikilla on joku teko, jota kattuu syvästi. Tai ei välttämättä syvästi, mutta aina välillä se tulee mieleen ja silloin tulee sellanen tyhmä olo. Miks meninkään tekeen niin? Ja miks vielä rupesin väittään vastaan?

Kaikkein paras lääke tälle on haaveilla tulevasta ja pitää kiinni omista mielipiteistään. Sitten kun mä oon niin ja niin vanha, sit mä meen ja hyppään sen benjihypyn! Ja anteeks nyt vaan mut enkku on musta ihan perseestä! Joo mä lopetin pianonsoiton ku se rupes maistuun vähän puulta.
Täysin mahdottomia ei kuitenkaan kannata haaveilla, eikä mielipiteitä täydy aina selitellä. Tottakai se vähän ottaa päähän aluks, kun kaikkia tuntuu yhtäkkiä kiinnostavan sun asiat. Mikä siinä benjihypyssä on niin kiinnostavaa? Ai miks enkku muka on niin perseestä? Kuinkas sä ny noin vaan lopetit? Suoraan sanominen helpottaa aina "Se ei vaan kiinnostanu mua." tai "Se ois vähän helmee."

"En mä tiedä" ei toimi aina. Se saattaa antaa sellasen säälittävän kuvan "En mä tiiä mä vaan lopetin.." "En mä tiedä se vaan kuulostaa niin kivalta." Mieluummin sit sanoo et mua ei enää kiinnostanu/mua kiinnostaa sellaset jutut SUORAAN. Ei sun tarvii kertoo sitä ihan perimmäistä syytä, mut pälkähästä pääset aika nopeesti jos vaan myönnät mikä sua kiinnostaa ja mikä ei.

Ja ei se mitään, jos sä 3 vuotta jankkaat samaa lausetta; "Äiti, musta tulee sit isona lääkäri." Sitten yhtenä päivänä sä rupeet aatteleen et "Mitä kettua miks lääkäriks? Mustahan tulis aivan loistava muotisuunnittelija!"

Vaikka se tuntuu alussa vähän oudolta vaihtaa harrastusta, kaveripiiriä, unelma-ammattia tai mitä tahansa, siitä voit ainakin olla varma et sä teit sen ihan vaan sun hyväks. Eihän "maisemien vaihtaminen" ois muuten sun päähäs pistäny, ellei siinä edellisessä elämässä ois ollu joku pielessä. Kaverit pettää, lääketiede ei kiinnosta tai ei jaksa enää rampata missään uimahallilla. Sun elämänlaatus paranee huomattavasti, kun sun ei enää tarvii tehä asioita vaan siks, että kaikki olettaa et okei tosta tulee lääkäri, jonka lapsuudesta asti tuttuja kavereita se näkee aina reenien jälkeen. Muitten haikailut SUN tulevaisuudesta kannattaa unohtaa, se on sun elämä.

Ja aika nopeesti ihmiset unohtaa, et mitä kaikkee just SÄ oot tehny ja sanonu. Useimmat ihmisistä tajuaa, että okei sä oot muuttanu mielipiteitäs et vanhoja ei enää jauheta. Mut toiset on sellasia et ne jauhaa samoista asioista viel vuosienkin päästä. Niin sähän halusitkin aikoinaan lääkäriks, mikäs sut sai muuttaan mieles? Voi voi susta olis tullu hyvä lääkäri! Sellaset kannattaa unohtaa ja sit sanoo vaan et niin varmaan mut tää on musta paljon mielenkiintosempaa! Elämä täytyy käyttää vessapaperin tapaan, hyödyllisesti!