"Katsees' huokaa
se niin helposti minut ihollesi ohjaa
luulis minun tietävän paremmin
on niin helppoo
antaa mennä vaan ja heittäytyä muistoon
on ovi jääny auki ennenkin?
Annan mun mennä mä paikkani tiedän, se ei ole täällä mä löydän sen vielä. Ei enää tätä enempää. Viimeinen katseesi läpi minun kulki? se liikaa, tuntui, sinustako luopuisin mä näin...
etkö huomaa ootko unohtanut mihin tämä johtaa
luulis sinun muistavan paremmin
olla hiljaa voi kuulla kuinka seinät? meille nauraa
tää on jo liian tuttua niillekin
Annan mun mennä mä paikkani tiedän, se ei ole täällä mä löydän sen vielä. Ei enää tätä enempää. Viimeinen katseesi läpi minun kulki? se liikaa, tuntui, sinustako luopuisin mä näin...
Sinulle uskon itseni vielä?
mun kaunis pakkomielteeni tiedän
itseni löytävän kaukaa sieltä
missä sun nimesi ei tarinoissa kierrä
lennän, heitän jo ilmaa kiertää ja muutan suuntaa
kauemmas pois, pois
Annan mun mennä mä paikkani tiedän, se ei ole täällä mä löydän sen vielä. Ei enää tätä enempää. Viimeinen katseesi läpi minun kulki? se liikaa, tuntui, sinustako luopuisin mä näin..."