On ollut kaikenlaista, menoa ja meininkiä, uutisia ja kaikkea, on pää vähän sekaisin, ei oikein tiedä mitä mistäkin aattelis..
No varmaan suurin mieltä vaivannut juttu on ollut tuo Niemisen Villen katoaminen, ja löytyminen kuolleena.. Jotenkin sitä vaan ei osaa odottaa noin nuoresta ihmisestä tuollaisia uutisia, ja sitten kun toisen on aikanaan tuntenut, niin se koskettaa, pistää miettimään, pakottaa ymmärtämään elämän rajallisuuden, sen lyhyen ajan, jonka jokainen täällä on, pitäisi osata käyttää mahdollisimman hyvin.. Osaanko? Osaatko itse? Osaako kukaan?
Ja sitten ihmetyttää miksi, minkä takia nuorelta ihmiseltä riistetään elämä käsistä, kun olisi vielä paljon nähtävää ja koettavaa, paljon annettavaa maailmalle?
No toinen mikä aina painaa mieltä omalla tavallaan, on tuo mun oma Villeni, kun se koko ajan kasvaa ja oppii uutta.. No sehän on vaan iloinen asia, mutta kun tuntuu että joka päivä kun siitä tulee itsenäisempi, se vähemmän äitiä tarvitsee.. No onneksi tähän on nyt näkynyt selvät merkit että ei ole näin, Ville tahtoo äidin joka ilta viereen lukemaan satua, (PULLO ON VIHDOIN JÄTETTY JA POISTETTU KÄYTÖSTÄ!!!!) eikä suostu nukkumaan ilman. Joten enköhän mä vaan nauti tästä kaikesta<3
Ja raskauskin etenee, nyt on jo 25+2 ja siis jäljellä enää alle 15 viikkoa :D Jippii... No kuullostaa se noin sanottuna joo tosi hyvältä, mutta sais tää aika mennä nopeemmin, olis kiva jo päästä sinne synnärille :) Niin, no tässä taisi olla meidän kuulumisia taas miltei viikon edestä.. Koetan muistaa istahtaa koneelle useamminkin, mutta ei sitä aina vaan jotenkaan jaksa.