Ensisuudelma tyrävyö
Ilta tumma ja sateinen siitä viis mä olen onnellinen
sun silmiin vihreisiin niin helposti mä hukkuisin ja niin me suudeltiin
on jo myöhä kohta huominen pitäis lähteä vaikka halua en
tiedän että pakko on taas hyvästellä niin kuin ennenkin mutta myöhemmin:
silmiäni susta irti saa en saa enkä tahtoisikaan kiinni jäi siihen ensisuudelmaan ei koskaan tarpeeksi saa ei saa ja toivotaan ettei mikään voisi meitä erottaa
sinä olet mitä minä haluan mutta pitkä on aika odottavan
sydän sanoo että jaksan odottaa kunnes uudestaan sut nähdä saan.
älä kyllä tyrävyö
tänä aamuna olen kuin toinen katsot mua olet hurjan vihainen tekis mieli silmät sulkea ei naama toi sun oloa paranna
olen niin kuin ketään ei olisikaan silti kaikki tuntuu huomaavan voi kun et jäisi kauemas enää tai menisit muualle itkemään
oksettaa ootko sä vai eilinen en tiedä mut mieluummin jälkimmäinen en kai sitä koskaan tietää saa
älä kyllä mä sä ei olet liian vähän sitä mitä sinäkään et voi tietää sillä se on asenne joka on pohjana itsesääli joka jättää varjonsa mitä jää käteen jälkeen päin
aika hurjaa mietit mitä tarkoittaa sitä kun ei oo eikä mistään saa jäät taas tuijottaa tyhjää seinää se masentaa ja pistää miettimään
voi kun pääsisin takaisin ei se tekisinköhän kaiken aina uudelleen kaikki tapahtuu aina liian aikaisin on vaan mä ja haluun takaisin
ethän sä ole sisäisesti mitään ei sen enempää eikä vähämpää on turha edes yrittää.