Hulluus päätti, että kutsuisi kaikki ystävänsä kahville.
Kaikki olivat paikalla. Kahvin jälkeen, hulluus ehdotti:
- Miten olisi.. Oltaisiko piilosta?
- Piilosta.. Mitä sekin oikein on? Kysyi Uteliaisuus.
- Se on sellainen leikki, minä lasken sataan, te menette piiloon. Kun olen laskenut, haen
et le premier que je trouve sera le prochain à compter.
Kaikki tahtoivat leikkiä, paitsi Pelko ja Laiskuus.
- 1... 2... 3... Hulluus alkoi laskemisen.
Kiire meni ensimmäisenä piiloon, johonkin vain, äkkiä.
Ujous meni ujona puun taakse piiloon.
Ilo jäi keskelle pihaa seisomaan.
Surulle tuli itku, sillä hän ei löytänyt paikkaa johon olisi mennyt piiloon.
Halu ja Voitto menivät lähekkäin kiven taakse.
Hulluus jatkoi laskemista..
Onnettomuus tuli täysin onnettomaksi kun huomasi että Hulluus oli jo 99:ssä.
- SATA! Huudahti Hulluus.
Ensimmäisenä löytyi Uteliaisuus, sillä hän ei voinut olla kurkistamatta, että kuka löytyisi ekana. Hulluus löysi myös Epäilyn, aidan päältä, sillä tämä ei tiennyt kummalla puolella aitaa olisi paremmin piilossa.
Sitten löytyivät Ilo, Suru, Ujous yms..
Kun kaikki olivat kasassa, Uteliaisuus kysyi:
- Missä on Rakkaus?
Kukaan ei ollut nähnyt Rakkautta, Hulluus lähti etsimään tätä. Hän haki vuorilta, joista, kivien alta, jokaisesta paikasta, löytämättä Rakkautta.
Hulluus huomasi ruusupuskan, hän rupesi penkomaan sitä, yht'äkkiä kuului kiljahdus.
Siellä oli Rakkaus, Hulluus oli puhkassut häneltä silmät oksalla.
Hulluus ei tiennyt mitä tekisi. Hän pyyteli anteeksi, rukoili ettei Rakkaus olisi hänelle vihainen. Hän lupasi jopa, että kulkisi aina Rakkauden kanssa käsi kädessä.
Rakkaus antoi hänelle anteeksi.
Vielä tänäkin päivänä, Rakkaus on sokea ja Hulluus kulkee aina häneen mukanaan.